Suomen Judoliitto

Judoliitto vastaa judon koulutus- ja valmennusjärjestelmien valtakunnallisesta kehittämisestä sekä ylläpitää vyöarvojärjestelmää ja myöntää graduointioikeuksia judo-opettajille. Judoliitolla on noin 100 aktiivista jäsenseuraa eri puolilla maata.

JUDOLIITON TEHTÄVÄ

Suomen Judoliitto on suomalaisten jäsenseurojen yhteistyö-, palvelu- ja edunvalvontajärjestö. Liitto tukee jäsenseurojen sekä niissä toimivien ihmisten monipuolista toimintaa judon parissa sekä edustaa suomalaisia jäsenseuroja kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa. Liiton tarkoituksena on kehittää judoa sekä edistää suomalaista judon kilpa- ja huippu-urheilua.

JUDOLIITON ARVOT

Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot, urheilun reilun pelin periaatteet sekä sukupuolten välinen tasa-arvo.

Judon periaatteet ohjaavat judoyhteisön ja Judoliiton toimintaa ja näkyvät myös Judoliiton strategiassa. Judon periaatteita on kolme:

Joustavuuden periaate (ju yoku go o seisu)

Judo tarkoittaa joustavaa tietä tai tapaa. Voimaa ei pyritä voittamaan voimalla, vaan vastustajan voima valjastetaan oman voiman avuksi. Judon kehittäjä Jigoro Kano on sanonut:

”Jos vastassani on minua voimakkaampi mies, ei minun auta ruveta työntämään häntä. Hänhän työntäisi minut kumoon helposti. Jos taas annan hänelle vastusta sopivasti, jotta hän työntäisi koko voimallaan minua ja sitten väistän, kaatuu hän itse.”

Maksimaalisen tehon periaate (seiryoku zen yo)

Vaikka voimaan ei pyritä vastaamaan voimalla, se ei tarkoita että judoka olisi heikko tai välttäisi voiman käyttöä. Päinvastoin. Maksimaalisen tehon periaatteen mukaan judoka pyrkii aina suuntaamaan henkisen ja fyysisen voimansa maksimaalisena siihen suuntaan, jossa tulokset ovat suurimmat. Esimerkiksi kun judoka on horjuttanut vastustajaansa ottelussa, hän käyttää tekniikassaan kaiken voimansa oikealla hetkellä ja oikeaan suuntaan. Tuloksena on täydellinen heitto.

Yhteisen hyvän periaate (jita kyoei)

Yhteisen hyvän periaatteen mukaisesti judokat harjoitellessaan ja kilpailleessaankin pyrkivät samalla kehittämään ja tukemaan toinen toisiaan. On oltava kova itseään, ei muita kohtaan.

Vaikka judo on kamppailu-urheilua, jossa pyritään voittamaan vastustaja, sen tavoitteet ulottuvat pidemmälle. Harjoittelemisen ja kilpailemisen tavoitteena on kehittyminen hyväksi, vahvaksi ihmiseksi. Judon harjoittelu ja kilpailutaidon oppiminen ovat keinoja tavoitteen saavuttamiseksi.

Judon arvot

Judon arvoja on kahdeksan, jotka ovat vapaasti suomennettuna alla. Näihin perustuu myös judon kasvatusfilosofia ja elinikäinen itsensä kehittäminen ihmisenä. Judon arvot ohjaavat judokan elämää.

  1. Rohkeus: Tee se, mikä on oikein.
  2. Arvostaminen: Ilman arvostusta ei ole luottamusta.
  3. Vaatimattomuus: Älä rehentele itsestäsi.
  4. Vilpittömyys: Puhu totuudenmukaisesti.
  5. Ystävyys: Tämä on puhtain ja vahvin ihmisen tunteista.
  6. Kunnia: Seiso sanojesi takana.
  7. Kohteliaisuus: Kunnioita toisia.
  8. Itsehillintä: Hallitse vihasi.

JUDO MORAL CODE

1.Courage: Do What Is Right

2.Respect: Without Respect There Is No Trust

3.Modesty: This Is Talking About Ourselves Without Pride

4.Sincerity: Speak Truthfully

5.Friendship: This Is The Purest And Strongest Of Human Feelings

6.Honour: This Is To Be Faithful To The Words You Offer

7.Politeness: It’s The Respect Of Others

8.Self Control: It’s Knowing How To Keep Your Anger Quiet

Katso Kansainvälisen Judoliiton (IJF) aineistoja judon arvoista:

Judoliiton strategia on laadittu 2019 kaudelle 2020-2024. Judoliiton kevätkokous vahvisti strategian keväällä 2021.

suomalaisen_judon_strategia_2020-2024-1

JUDOLIITON SÄÄNNÖT

Tutustu Judoliiton sääntöihin alla olevasta linkistä.

suomen_judoliitto_saannot_21112020_prh

Alla on Judoliiton lomakkeita