Koulujudo

Koulujudo on konsepti, jossa judoa opetetaan ja harjoitellaan koulun liikuntatuntien yhteydessä tai erillisinä kerhotunteina koulupäivän jälkeen. Koulujudolla tarkoitetaan sekä judon esittelyä että jatkuvaa lajiohjausta kouluilla (/päiväkodeissa). Se voi olla jatkuvaa toimintaa tai kertaluontoinen kokeilu koulun/päiväkodin omissa toissa tai judosalilla.

Tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus tutustua judoa lajiin ja sen periaatteisiin, kuten kunnioitukseen, itsehillintään ja yhteistyöhön, samalla kun he saavat liikuntaa ja kehittävät fyysisiä taitojaan. Koulujudo voi olla osa koulujen liikuntaopetusta tai se voi järjestyä yhteistyössä paikallisten judoseurojen kanssa.

Koulujudo tukee lapsen psyykkista, sosiaalista ja fyysistä kasvua sekä rakentaa pohjaa turvalliseen liikunnalliseen elämäntapaan.

Judo on erinomainen laji koululaisille monista syistä. Tässä on muutamia keskeisiä tekijöitä:

  1. Fyysinen kehitys: Judo parantaa lasten fyysistä kuntoa, voimaa, kestävyyttä, notkeutta ja koordinaatiota. Harjoitukset sisältävät monipuolisesti erilaisia liikkeitä ja tekniikoita, jotka kehittävät kehoa kokonaisvaltaisesti.
  2. Motoriset taidot: Judossa lapset oppivat tärkeitä motorisia taitoja, kuten tasapainoa, liikkeiden hallintaa ja kehon tuntemusta. Tämä voi hyödyttää heitä myös muissa urheilulajeissa ja arkielämässä.
  3. Itsepuolustustaidot: Judo opettaa itsepuolustustaitoja turvallisessa ympäristössä. Lasten itsetunto kasvaa, kun he oppivat suojautumaan ja hallitsemaan itseään eri tilanteissa.
  4. Henkinen kehitys: Judo korostaa itsekuria, keskittymiskykyä ja sinnikkyyttä. Lasten kyky käsitellä vastoinkäymisiä ja ratkaista ongelmia paranee, mikä auttaa heitä myös koulussa ja muilla elämänalueilla.
  5. Sosiaaliset taidot: Judo on luonteeltaan yhteisöllinen laji, jossa lapset oppivat yhteistyötä, kunnioitusta ja reilun pelin periaatteita. Judossa harjoitellaan usein parin kanssa, mikä edistää sosiaalista vuorovaikutusta ja ystävyyssuhteiden syntymistä.
  6. Turvallisuus: Judon harjoitukset tapahtuvat pehmeällä tatamilla, ja turvallisuus on aina etusijalla. Judossa opetetaan kaatumaan ja suojautumaan vammoilta, mikä vähentää loukkaantumisriskiä.
  7. Hauskuus ja motivaatio: Judo on monille lapsille hauska ja motivoiva harrastus. Se tarjoaa jatkuvasti uusia haasteita ja tavoitteita, kuten vyöarvojen saavuttamista, mikä pitää mielenkiinnon yllä.

Judo tarjoaa monia hyötyjä lapsille sekä fyysisesti että henkisesti, mikä tekee siitä erinomaisen harrastuksen monenikäisille lapsille.

”Myös ujommat oppilaat ovat osallistuneet todella hyvin, joka on mielestäni harvinaista. Tätä on ihmetelty muiden ryhmien opettajien kanssa, että miten hienosti judokat ovat pystyneet osallistamaan ihan kaikkia lapsia. Ihan loistava konsepti!” –
Taija Schroderus
luokan opettaja, Soukan Koulu Espoo.

Katso osioista alta lisätietoa koulujudotoiminnasta.

Judoseurat ympäri Suomea järjestävät koulujudoa eri muodoissa (esittelyt, säännöllinen toiminta). Ole rohkeasti yhteydessä lähimpään judoseuraan ja tiedustele millaista yhteistyötä seura voisi koulusi kanssa tehdä. Yksittäisiä judotunteja pystyvät judoseurat usein lyhyelläkin varoitusajalla toteuttamaan, mutta säännöllisen koulujudotoiminnan suunnittelu tulee aloittaa hyvissä ajoin. On myös mahdollista, että judoseuran valmentajat voivat kouluttaa koulusi liikunnan opettajia koulujudotuntien järjestämiseen tai judollisten harjoitteiden opettamiseen.

Koulujudon järjestämiseen tarvittavast välineet: Judoa harjoitellaan tatamilla eli pehmeällä ja joustavalla judomatolla, mutta koulujen liikuntasaleista löytyvät jumppa/voimistelupatjat soveltuvat myös erinomaisesti. Judoa harjoitellaan puhtain ja paljain jaloin sisäliikuntavaatteilla. Judoseuroilta saattaa löytyä myös lainaksi judotakkeja, mitkä helpottavat harjoittelemista.

Koulujudotunnin esimerkkirakenne:

  1. Aloitus: judon lyhyt esittely, tunnin sisältö ja tavoitteet, ”rei” eli kummarus (judollinen tervehdys)
  2. Lämmittely: motoristen perustaitojen harjoittelua kuten liikkumista eri tavoin
  3. Kisailu/kamppailu pareittain: esim. rapupaini tai sumopaini (kts. videot alla)
  4. Ukemit eli kaatuminen: turvallisen kaatumisen harjoittelua eri suuntiin yksin tai parin kanssa
  5. ​Tachiwaza: judoheitot​ polvitaan (kts.video)
  6. Newaza: sidonnan (mattohallinta) pitäminen ja poistulo
  7. Jäähdyttely: venyttely ja/tai rentoutumisharjoitus
  8. Lopetus: palaute, rauhoittuminen (”mokuso”) ja ”rei” eli kumarrus

Koulujudotunti on strukturoitu ja monipuolinen liikuntatunti, joka yhdistää fyysisen harjoittelun, teknisen oppimisen ja judon arvot. Se tarjoaa oppilaille mahdollisuuden kehittää sekä fyysisiä että henkisiä taitojaan turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä.

Katso alla näkyviltä videoilta esimerkkejä koulujudoharjoitteista.

Kiinnostaako sinua koulujudon järjestäminen jossain muodossa?

Yleisiä koulujudotoiminnan tavoitteita ovat judon tunnettavuuden lisääminen, lasten liikuttaminen ja uusien jäsenten saaminen judoseuraan.

Yksittäisten judotuntien järjestäminen silloin tällöin koululaisille joko koululla tai judosalilla on kevyin ja helpoin tapa toteuttaa koulujudoa. Säännöllisten judotuntien järjestäminen koululaisille vaatii suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja sitoutumista. Tämän totettamiseen on toimivia malleja ja rahoitusmuotoja olemassa.

Harrastamisen Suomen malli

Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle ympäri Suomea mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Lukuvuonna 2023-2024 toimintaa järjestetään 262 kunnan alueella perusopetuksen oppilaille.

Aluehallintovirastot myönsivät toukokuussa 2024 valtionavustusta Harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen yhteensä 14 miljoonaa euroa 247 kunnalle. Myönnetyillä avustuksilla järjestetään toimintaa lukuvuonna 2024–2025, ja niiden avulla voidaan järjestää noin 11 000 harrastusryhmää yli 2000 koulussa. Avustusta saaneeseen toimintaan osallistuu lähes 150 000 lasta tai nuorta.

Lue lisää Harrastamisen Suomen mallista täältä.

Kerhotoiminta (perusopetuslaki 47§)

Koulujen kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista, oppilaille maksutonta ja vapaaehtoista harrastustoimintaa osana koulupäivää. Kerhotoiminnan tarkoituksena on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus osallistua ainakin yhteen säännölliseen harrastukseen koko perusopetuksen ajan. Koulujen kerhotoiminta rahoitetaan Opetushallituksen myöntämällä valtionavustuksella.

Koulujen kerhotoimintaa toteutetaan pääsääntöisesti syys-toukokuun välisenä aikana. Koulujen kerhotoiminta toteutetaan useimmiten heti koulupäivän jälkeen, mutta kerhotunteja voi olla myös ennen koulupäivän alkua tai keskellä koulupäivää.

Kerhoja toteutetaan monen muotoisina. Osa kerhoista on ns. projektikerhoja, jotka kestävät joitakin viikkoja. Osa kerhoista kestää koko lukuvuoden. Kerhoja voidaan myös jakaa lyhyemmiksi kerhojaksoiksi niin, että mahdollisimman moni halukas kerholainen pääsee osallistumaan.

Lue lisää oman kuntasi nettisivuilta.

Lasten Liike

Lasten Liike on Suomen Olympiakomitean ja liikunta- ja urheilujärjestöjen yhteistyössä toteuttama hanke, jonka tavoitteena on edistää lasten liikuntaa ja hyvinvointia. Se pyrkii tarjoamaan liikuntamahdollisuuksia erityisesti niille lapsille, joilla niitä ei muuten olisi, esimerkiksi iltapäivisin koulupäivän jälkeen. Lasten Liike tarjoaa monipuolista ja hauskaa liikuntaa kaikille lapsille matalalla kynnyksellä, riippumatta heidän taustastaan tai perheensä taloudellisesta tilanteesta.

Koulujen ja paikallisten urheiluseurojen järjestämät Lasten Liike -liikuntakerhot, jotka tarjoavat säännöllistä liikuntaa koulupäivän jälkeen. Toimintaa rahoitetaan pääasiassa sponsoreiden ja lahjoitusten avulla. Yritykset ja yksityishenkilöt voivat tukea Lasten Liikkeen toimintaa. Toiminnan toteuttajat sitoutuvat Lasten Liikkeen laatulupaukseen, ohjaajat osallistuvat Lasten Liike -koulutukseen ja Lasten Liikkeen tunnus näkyy perheille.

Lue lisää täältä.

Judolähettiläs-toiminta

Suurin haaste koulujudo-toiminnan toteuttamiseen seuroissa on ohjaajaresurssi: aikuisia on harvemmin saatavissa päiväsaikaan lajiesittelyihin ja koulujudotuntien järjesteämiseen. Tähän haasteeseen yksi ratkaisu voisi olla judoseurassa harrastavat lapset ja nuoret.

Lapsi ja nuori voi toimia Judolähettiläänä, joka järjestää lajiesittelyitä kouluilla koulupäivien aikana. Seura voi kouluttaa joko omat Judolähettiläänsä tai tilata Judolähettiläs -koulutuksen Judoliitolta. Lisätietoa löytyy Judolähettiläät-osiosta.

Miten aloittaa koulujudotoiminta?

Judoseuroille on luotu ohjeistus koulujudotoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja toteuttamiseen. Se löytyy Materiaalit-osiosta.

  1. Esivalmistelut: Tutustu Koulujudo-toimintaan. Selvitä, mitä koulujudo on ja millaisia hyötyjä se tarjoaa. Koulujudo yhdistää liikunnan, itsepuolustustaidot ja judon arvot, kuten kunnioituksen ja itsehillinnän.
  2. Yhteistyön aloittaminen: Järjestä tapaaminen koulun rehtorin ja liikunnanopettajien kanssa. Esittele koulujudo ja sen hyödyt oppilaille. Missä muodossa (ja millä rahoituksella) voisitte toimintaa järjestää? Voitte laatia yhteistyösopimuksen koulun ja judoseuran välille. Tämä sisältää vastuut, tavoitteet ja aikataulut.
  3. Ohjaajat: Varmista, että toimintaa toteuttavat pätevät ja koulutetut judo-ohjaajat. Heidän olisi hyvä olla kokeneita lasten ja nuorten opettamisessa.
  4. Välineet ja tilat: Selvitä millaiset tilat ja välineet koululla on. Pehmeä alusta vaaditaan harjoitteluun, mutta jumppa/voimistelupatjat riittävät hyvin. Löytyykö teiltä judotakkeja lainaksi oppilaille tai ylimääräisiä tatameita?
  5. Viestintä ja markkinointi: Käytä koulun viestintäkanavia, kuten uutiskirjeitä ja ilmoitustauluja, tiedottaaksesi toiminnasta. Tee esitteitä ja julisteita, jotka kertovat koulujudosta ja sen hyödyistä.
  6. Toiminnan käynnistäminen: Sovita harjoitukset koulun aikatauluihin. Tämä voi olla osa liikuntatunteja tai erillisenä kerhotoimintana koulupäivän jälkeen. Suunnittele tunnit etukäteen. Aloita perusasioista, kuten kaatumistekniikoista (ukemi), perusheitoista ja mattotekniikoista. Sisällytä harjoituksiin pelejä ja leikkejä.
  7. Seuranta ja Kehitys: Kerää palautetta oppilailta, vanhemmilta ja koulun henkilökunnalta. Tämä auttaa kehittämään toimintaa ja tekemään tarvittavia muutoksia.

Judolähettilääksi kutsutaan judokaa, joka järjestää lajiesittelyitä kouluilla/päiväkodeissa tai toimii toisen esittelijän tai esimerkiksi liikunnan opettajan tukena lajiosaajana. Judolähettiläs voi myös olla esimerkiksi seniorijudoka, jolla on aikaa ja kiinnostusta käydä esittelemisessä judoa kouluilla. Judolähettiläät parhaimmillaan tukiopettajina esim. aikuisjudokan kanssa antaen lapsille ja nuorille vertaisopetusta.

Seura voi kouluttaa joko omat Judolähettiläänsä tai tilata Judolähettiläs -koulutuksen Judoliitolta. Materiaalit löytyvät Materiaalit-osiosta.

Judoliiton tarjoaman Judolähettiläät-koulutuksen tavoitteena on, että oppilas

  • Osaa pitää omalle koululuokalle turvallisen, hauskan ja opettavaisen judotunnin.
  • Osaa suunnitella koulujudoon soveltuvia harjoitteita.
  • Oppia ryhmänhallitsemisen ja opettamisen perustaitoja

Koulutuksen kesto on 3 x 90 minuuttia.

Miksi judolähettilääksi?

Oma luokka on turvallinen ympäristö harjoitella vastuunottoa ja kasvaa ihmisenä, voimaantua, esitellä omaa harrastusta luokkakavereille ja samalla lisätä judon tunnettavuutta, tuoda esille judoa varteen otettavana harrastuksena.

OP-Pohjola on Judolähettiläs-toiminnan virallinen sponsori.

Lisätietoa tulossa pian.

Koulujudon materiaalipankista löytyy täältä löytyy seuraavat materiaalit seurojen hyödynnettäväksi

Materiaalit seuroille Judolähettiläiden kouluttamiseen

  • Judolähettiläät-koulutuksen esitys = Powerpoint-esitys, jota seurat voivat hyödyntää kouluttaessaan omia judolähettiläitä
  • Judolähettiläs-kirje opettajille =Word-dokumentti, jonka oppilas voi antaa opettajalleen, kun haluaa ohjata judollisen harjoituksen koulussa

Materiaalit koulujudon aloittamiseen ja toteuttamiseen

  • Koulujudon aloittaminen ja kehittäminen ohjeistus = PDF-tiedosto, jossa ohjeistetaan seuroja koulujudon aloittamiseen, kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyen
  • Koulujudon kaupallistamisen ohjeet seuroille = Powerpoint-esitys, jota seurat voivat hyödyntää ollessaan yhteydessä kouluihin
  • Koulujudo-hanke 2023-2024 esittely = PDF-tiedosto, jossa kerrotaan koulujudohankkeesta ja sen tuloksista
  • Vinkkejä judotuntien pitämiseen-opas =PDF-tiedosto koulujudoa ohjaaville

Videot (löytyvät myös Judolehden Youtube-kanavalta täältä)

  • Kaikki mukaan judoon!_Saara =Saara kertoo judosta
  • Kaikki mukaan judoon!_Valtteri Olin = Valtteri kertoo judosta ja koulujudon hyödyistä
  • Kaikki mukaan judoon!_Line ja Martti = Vauhdikas judon esittelyvideo, jossa Line ja Martti kannustavat kaikkia koulujudoon
  • Koulujudoharjoite_Polvitaheitto = koulujudoon soveltuva harjoite
  • Koulujudoharjoite_Sumopaini = koulujudoon soveltuva harjoite
  • Koulujudoharjoite_Rapuhippa = koulujudoon soveltuva harjoite

IJF Judo in Schools-materiaalit

Kansainvälisen judoliitto IJF Judo in School -pedagoginen liikuntaohjelma kehittää lasten henkistä ja fyysistä terveyttä. Koulujudo edistää lasten sosioemotionaalista kehitystä ja parantaa sosiaalista turvallisuutta kouluissa. Ohjelman erittäin laajasta ja monipuoliseta materiaalipankista löydät englanniksi mm. viestintämateriaalia ja harjoitepankin. Ohjelman sivuille pääset tästä.