JUDOA JOKAISELLE

Judoa voi harrastaa taaperoikäisestä seniori-ikäiseksi itselle sopivaan elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Judo on monelle, lapsena lajin aloittaneelle, elämänikäinen harrastus, jonka parissa on mahdollista kehittää fyysisten ja henkisten ominaisuuksien myös monenlaisia elämänhallinnan taitoja ja valita urheilu-ura. Judossa voi kehittyä läpi elämän ja edetä omaa polkuaan valkovöisestä kohti mustaa vyötä niin halutessaan.

Tutustu judon monipuolisiin harrastusvaihtoehtoihin alla olevasta pikavalikosta.

Judo kehittää motorisia valmiuksia, opettaa ryhmässä toimimista ja antaa eväitä jopa urheilu-uran kokeilemiseen tutun judoseuran tukemana.

Judo kehittää motorisia valmiuksia, opettaa ryhmässä toimimista ja antaa eväitä jopa urheilu-uran kokeilemiseen tutun judoseuran tukemana. Kaikki judon parissa ohjaajina toimivat henkilöt on koulutettu huomioimaan lasten ja nuorten kehityskaudet harjoitteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Pienten lasten harjoitukset sisältävät paljon leikkiä, pelejä ja oman kehon toimintaan tutustumista. Kun kuperkeikat osataan ja  ketteryys ja tasapaino ovat kehittyneet, niin harjoituksiin lisätään parin kanssa toteutettavia tehtäviä. Judo on kamppailulaji, jossa korostuu harjoitusvastuksen kunnioittaminen. Judo on kehitetty jo 1880 –luvulla kokonaisvaltaiseksi kasvatusmuodoksi, jossa myös itsehillintää, vastustajan voimankäyttöä ja omia voimavaroja pystyy turvallisesti ja yhteisten sääntöjen avulla kehittämään läpi elämän. Judoharjoitus alkaa ja päättyy aina rauhoittumiseen ja kumarrukseen. Judo on myös olympialaji ja maailman suosituin kamppailulaji, jonka parissa on mahdollista luoda kansainvälinen ura urheilun, tuomaritoiminnan tai seuratoiminnan eri alueilla. Judossa edetään taitotasojen mukaan vyöarvoissa valkoisesta kohti mustaa vyötä. Saat tarkemmin tietoa vyöarvojärjestelmästä seurastasi tai tutustumalla aiheeseen täältä.

Nuorten judo

Nuorten judo, alle 18-vuotiaiden edustusryhmää

Nuorten judo

Nuorten judo, alle 18-vuotiaiden edustusryhmän tyttöjä

Nuorten judo aloitetaan yleensä peruskurssilla 7-15-vuotiaana

Peruskurssilla käydään läpi perusteita ja tutustutaan judonn sekä muihin harjoitusryhmän lapsiin ja nuoriin. Peruskurssi antaa valmiuksia edetä jatkoryhmiin ja vaikka kilpauralle. Judon avulla kehittyy fyysinen kunto, oppii tuntemaan uusia kavereita ja toimimaan ryhmässä. Judo auttaa nuorta kasvupyrähdystenkin keskellä hallitsemaan kehoaan, mieltään ja löytämään tasapainon näiden välillä. Peruskurssin ensimmäisiä aiheita ovat judosalilla käyttäytyminen ja se mitä judo pääpiirteittäin sisältää. Myöhemmin keskitytään erilaisten heittotekniikoiden harjoitteluun ja erityisesti siihen miten heitoista tullaan turvallisesti alas, myös matossa tehtävät sidonnat kuuluu peruskurssin harjoitteluun.

Judo tarjoaa nuorille mahdollisuuksia edetä urheilu-uralle, tuomaritoimintaan tai osallistua aktiivisesti judoseuran toimintaan. Judo on maailman laajimmalle levinnyt kamppailulaji, joten kansainvälisyys on keskeinen osa lajia. Judoliitto järjestää ja koordinoi alle 15-vuotiaiden yläkoululeiritoimintaa yhteistyössä urheiluakatemioiden ja seurojen kanssa. Varsinaiset edustusvalmennusryhmät muodostetaan alle 18-vuotiaiden ikäluokasta alkaen, jolloin kierretään Judoliiton vastuuvalmentajan kanssa kilpailuja eri puolilla Eurooppaa. Näissä menestyneimmistä ja potentiaalisimmista urheilijoista kootaan varsinaiset maajoukkueet kansainvälisiin arvokilpailuihin. Voit tutustua Judoliiton valmennusjärjestelmään täältä.

Aikuisjudo

Aikuisjudoa voi harjoittaa hyvin monista eri lähtökohdista. Osa aikuisjudokoista on kiinnostunut kilpailemisesta veteraanisarjoissa ja toiset haluavat keskittyä mieluummin oman kuntonsa ja liikkuvuutensa ylläpitämiseen kuntojudossa. Jokaiselle löytyy omasta judoseurasta itselle sopiva tapa ja ryhmä, jossa harjoitella ja kehittää itseään. Aikuisenakin voi aloittaa judon. Judoliitto on mukana kehittämässä FitJudo – konseptia, joka keskittyy erityisesti aikuisjudoon, mutta sopii myös oheislajiksi muiden lajien harrastajille. Voit lukea aiheesta lisää Judolehdestä täältä.

Kuntojudon ero kilpailuun tähtäävään harjoitteluun on lähinnä harjoituksen intensiteetissä, jonka jokainen voi kuntojudossa sovittaa omiin lähtökohtiinsa sopivaksi. Silti kuntojudossakin voi saavuttaa merkittäviä voittoja – oman itsensä voi voittaa joka harjoituksissa. Kuntojudolla on taipumus tehdä ihmeitä aikuisharrastajan fyysiselle kunnolle ja liikunnallisille taidoille.

Kuntojudossa käy judokoita hyvinkin erilaisilla taustoilla. Toiset ovat juuri alkeiskurssin käyneitä nuoria aikuisia, toiset vanhoja mestareita, jotka ylläpitävät kuntoaan ja taitojaan rennomman harjoittelun avulla. Moni aloittaa judon tai palaa nuoruuden harrastuksensa pariin samalla kun lapset aloittavat judon harrastamisen. Lähtökohdat ja tavoitteet ovat erilaisia, mutta kaikkia yhdistää oman osaamisen kehittäminen ja yhdessä oppimisen ilo.

Judon Kata on harjoittelu- ja kilpailumuoto, jossa keskitytään erilaisiin judon tekniikoihin. Se on usealle aikuisharrastajalle kiinnostavaa itsensä kehittämisen kannalta. Kata on myös kilpailulaji, jossa voi edetä aikuisenakin jopa kansainväliselle tasolle saakka.

Edetessään judon vyöarvoissa, voi aikuisjudoka kouluttautua Judoliiton koulutuksissa ja kiinnostuksensa mukaan edetä seuravalmentajaksi.  Judoliiton koulutusjärjestelmästä saat lisätietoa täältä.

Keskeistä aikuisjudossa on voiman, kehon tasapainon ja mielen virkistäminen mukavassa seurassa. Koulutetut ohjaajat ja judo-opettajat osaavat soveltaa lajiharjoitukset niin, että jokaiselle löytyy riittäviä haasteita ja mielekkyyttä judoharjoituksista oma kunto ja osaamistaso sekä tavoitteet huomioiden.

Perhejudo

Perhejudo on kivaa

Perhejudo on useimmiten suunnattu pienelle lapselle yhdessä aikuisen kanssa. Perhejudossa aikuinen ja lapsi syventävät keskinäistä tuntemusta samalla, kun harjoittelu on kivaa ja leikkimielistä tekemistä. Lapsi-aikuinen – parit oppivat tuntemaan omaa kehoaan ja hyödyntämään sitä erilaisissa kuntoa, ketteryyttä ja liikkuvuutta edistävissä harjoituksissa. Lapsi saa kokea onnistumisen iloa yhdessä aikuisensa kanssa ja samalla arkakin lapsi oppii toimimaan ryhmässä muiden kanssa. Judo auttaa myös vilkkaimpia lapsia keskittymään ja rauhoittumaan hetkeksi judoharjoitusta ennen ja sen jälkeen. Judo tarjoaa monipuolisia harjoitteita, joilla purkaa aktiivisuutta ja löytää fyysistä ja psyykkistä tasapainoa monenlaisten ärsykkeiden kyllästyttämässä maailmassa. Perhejudossa moni lapsi saa ensi tuntumaa omaan kehoonsa ja oppii arvostamaan ja kuuntelemaan sitä jo varhaisina vuosinaan.

Muksu- ja perhejudo on tarkoitettu alle kouluikäisille, 3-6-vuotiaille lapsille. Jotkin judoseurat järjestävät perhejudoa myös ala-asteikäisille. Muksu- ja perhejudo tapahtuu lasten ehdoilla. Lapsi haluaa oppia, on utelias ja kokeilunhaluinen. Lapsen tapa oppia on leikki, joten muksu- ja junnujudossa liikkuminen ja judotaitojen oppiminen tapahtuu pitkälti leikin avulla. Tärkeää on myös opetella käytöstapoja ja ennen kaikkea toisen kunnioittamisen periaatetta.

Muksujudo

Muksujudon lähtökohtana on lapsen monipuolisen liikunnan tukeminen. Muksujudossa opetellaan myös judollisia taitoja, kuten vastustajan hallitsemista matossa, kaatumista ja heittoja. Kun lapsi oppii jo pienenä tuntemaan kehonsa ja hallitsemaan sitä paremmin, hänellä on iän myötä paremmat edellytykset omaksua vaikeatkin judotekniikat niin, että ne ovat luontevia.

Judon avulla lapsi oppii kunnioittamaan muita ja toimimaan niin parin kanssa kuin ryhmässäkin. Jokainen judossa käyvä toimii yhteisesti sovittujen käyttäytymissääntöjen mukaisesti. Itsensä hallitseva ja judon periaatteet sisäistänyt lapsi on henkisesti ja fyysisesti vahvempi myös judotatamin ulkopuolella.

Muksujudossa ohjaajina toimivat Judoliiton Muksujudo-ohjaajakoulutuksen käyneet henkilöt.

Perhejudo

Perhejudossa lapsi ja aikuinen kokevat liikunan riemua yhdessä. Kuten muksujudossa, myös perhejudossa lähtökohtana on lapsen monipuolisen liikunnan tukeminen, mutta lisäksi myös aikuisen ja lapsen sosiaalisen suhteen vahvistaminen. Perhejudoryhmissä lapsi ja lapsen vanhempi tai muu läheinen aikuinen kummi, eno tai täti harjoittelevat yhdessä samoissa harjoituksissa. Lapset ja aikuiset jakavat yhteisen oppimiskokemuksen ja liikunnan ilon. Aikuinen voi perhejudossa olla hyvä liikkuva roolimalli lapselle, tai lapsi aikuiselle. Harjoituksiin osallistuvalla aikuisella ei tarvitse olla minkäänlaista aiempaa urheilu- tai judotaustaa.

Seniorijudo

Judo on hyvä laji myös kypsemmällä iällä tasapainon ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Liukkailla keleillä judoka osaa kaatua pehmeästi ja itseään säästellen myös kovalla alustalla. Judoharjoituksissa pääsee kokemaan yhteenkuuluvuutta ja iloa tatamilla muiden judokoiden kanssa. Monenlaiset ketteryyttä, liikkuvuutta ja lihasvoimaa tukevat harjoitukset edistävät fyysistä kuntoa ja kestävyyttä. Lihasvoima pysyy vahvana myös iän karttuessa ja mieli virkeänä erilaisia judotekniikoita opetellessa ja harjoitellessa.

Erityisryhmät

Erityisryhmien judo

Paralympialogo

Paralympialogo

Judoa on sovellettu erityisryhmille Suomessa jo yli kolmekymmentä vuotta. Sovelletussa judossakin voi edetä kilpaillen kansainväliselle judo-uralle. Suomalaisia judokoita onkin nähty arvokilpailuissa eri puolilla maailmaa ja menestystäkin on tullut. Sovelletun judon ensimmäiset askeleet otettiin vuonna 1989. Toiminnan isä oli judoka Reino ”Fagu” Fagerlund, joka innostui Jyväskylän yliopistossa opiskellessaan tutkimaan judoa kuntoutusmuotona kehitysvammaisille. Judon parissa on tehty uraa uurtavaa työtä vammaisurheilun parissa jo pitkään. Aiheesta on ilmestynyt vuonna 2020 historiikki ”Samalla tatamilla”, jonka on kirjoittanut ”sovelletun judon äiti”, Marita Kokkonen. Lue Judolehden uutinen kirjasta täältä.

Samalla tatamilla

Samalla tatamilla – kirjan kansi

Judo on kesäparalympialaji näkövammaisille urheilijoille sekä kehitysvammaisten urheilijoiden Special Olympics -laji. Kehitysvammaisten judossa on tarjolla myös kansainvälisen VIRTUS-järjestön (entinen INAS) sekä down-urheilijoiden JUDOWN-järjestön kilpailuja.

Kehitysvammaisten urheilijoiden judon valmennus- ja kilpailutoimintaa koordinoi Suomen Judoliitto. Suomen Judoliitto kouluttaa erityisjudon ohjaajia (II taso). Lajin SM-kilpailut järjestetään vuosittain yhdessä vammattomien SM-kilpailujen yhteydessä. Sen lisäksi järjestetään muuta sovelletun judon leiri- ja kilpailutoimintaa.

Sovellettu judo on suunnattu henkilöille, joilla on erityistä tuen tarvetta esimerkiksi liikkumisessa, ymmärryksessä, puheen tuottamisessa, aistien toiminnassa, suureen ryhmään sopeutumisessa tai tarvitsee jostain syystä enemmän aikaa asioiden oppimiseen.

Sovellettua judotoimintaa järjestetään yli 25 paikkakunnalla Judoliiton jäsenseuroissa. Judoliitto on lajiliittojen ykkönen sovelletussa liikunnassa. Löydä lähin seurasi Suomen vammaisurheilun ja -liikunnan (VAU) sivuilta täältä.

Sovelletun judon toiminnan käynnistivät Reino Fagerlund ja Marita Kokkonen Pieksämäellä vuonna 1989. Vuonna 2002 järjestettiin ensimmäiset sovelletun judon SM-kilpailut Tampereella. Vuoden 2008 Porissa käydystä SM-kilpailuista lähtien sovelletun judon Suomen mestaruudet on ratkottu miesten ja naisten SM-kilpailujen yhteydessä. Suomalaiset judokat osallistuivat Special Olympics -kisoihin ensimmäisen kerran Dublinissa vuonna 2003.

Paralympiakomitean sivuille pääset tästä.

Judo oheislajina

Judo oheislajina

Moni muuta kuin judoa harrastava urheilija treenaa judoa oheislajina, sillä se antaa valmiuksia oman kehon koordinointiin esimerkiksi kamppailullisissa tilanteissa. Erilaiset kaatumiset vauhdikkaassa tilanteessa ovat tyypillisiä mm. palloilu- ja jäälajeissa. Judon avulla pystytään harjoittelemaan turvallista kaatumista, ennaltaehkäisemään vammojen syntymistä ja saamaan omaan kehonhallintaan ja vastustajien kohtaamiseen varmuutta. Judo-opetusta saavat monet jääkiekon pelaajat, jotka tähtäävät urallaan kansainväliseen menestykseen. Kysy urheilujoukkueellesi judo-opetusta tai mahdollisuutta tulla tutustumaan lajiin ja harjoituksiin lähimmästä judoseurastasi.

Judoa yritykselle

Judoa yrityksille

Haluatko tarjota työntekijöillesi virkistys- ja työhyvinvointipäivän, joka jää mieleen ja jonka myötä osallistuvat saattavat saada kipinän liikuntaharrastuksen aloittamiseen. Judosaleilla eli dojoilla on mahdollista harjoitella turvallista kaatumista, kokeilla kuperkeikkaa tai kärrynpyörää hallituissa olosuhteissa ja osaavan ohjaajan tai judo-opettajan opastuksella. Kysy judoseurasta myös mahdollisuutta hankkia työntekiijöille judon peruskurssi. Laji voi tempaista mukaansa ihan minkä ikäisen harrastajan tahansa. Innostavissa ja samalla keskittymistä vaativissa judoharjoituksissa vahvistuu läsnäolon taito, hetkessä eläminen fyysisen kunnon kehittyessä. Judo on istumatyöläiselle loistava keskivartalon hallintaa tukeva harjoitusmuoto. Moni selkäongelmista yleensä kärsivä on saanut lajista apua jäykän vartalon vetreytyessä. Heittoja ei ole pakko harjoitella tai ne voi toteuttaa myös sovelletusti. Koulutetut judo-opettajat ja ohjaajat osaavat soveltaa lajia aina kunkin yksilön ja ryhmän kunto- ja osaamistaso huomioiden.

Tutustu judoon alla olevien, Kansainvälisen Judoliiton (IJF) videoiden avulla. Judo on urheilua, mutta se on myös paljon enemmän miljoonille ihmisille ympäri maailmaa.