Pyysimme Tampereen Judon ohjaajaa Soile Kutilaa kertomaan Tampereen Judon koulujudotoiminnasta.

Koulujudotoiminnan alku ja kehitys

Tampereen Judon koulujudotoiminta on kehittynyt pikkuhiljaa parinkymmenen vuoden ajan. Soile itse tuli toimintaan mukaan 2015. Tuolloin toiminnanjohtaja Pasi Luoma veti pääasiassa koulujudo-ryhmiä, mutta myös muut ohjaajat osallistuivat kouluryhmien ohjaamiseen. Toiminta oli tuolloin satunnaisempaa, ja luokanopettajat pyysivät usein judotunteja suoraan Pasilta. Nykyään koulujudotoiminta on muotoutunut yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa, joka on panostanut voimakkaasti lasten ja nuorten liikuntaan ja harrastamiseen osana Lupa Liikkua ja Harrastaa -toimintaa.

Nykyinen toimintamalli ja sen hyödyt

Koulujudo-tunteja vedettiin aluksi ilman rahallista korvausta, mutta nykyään koulujudo on osa Suomen harrastamisen mallin mukaista, kaupungin rahoittamaa toimintaa. Ohjaajille ei makseta palkkioita vedetyistä koulujudo-tunneista, ja kaupunki maksaa korvauksen seuralle. Nykyinen toimintamalli on selkeä ja reilu sekä seuralle että kaupungille, joten Tampereen Judo jatkaa mielellään samalla mallilla.

Koulujudon tavoitteet ja sisältö

Koulujudotoiminnan tavoitteena on esitellä judoa mahdollisimman monipuolisesti. Koulujudo-tunnit noudattelevat normaalin judotreenin kaavaa, sisältäen alkulämmittelyn, ketteryydet, ukemin, tekniikan, randorin ja loppuverryttelyn tai leikin. Ohjaajat valitsevat harjoitteet ja tekniikat ryhmän taitotason ja motivaation mukaan. Koulujudotunnit pidetään Nääshallin isossa tatamisalissa, jossa myös seuran omat ryhmät treenaavat päivittäin. Koulujudo-tunnit ovat luokille liikuntatunteja, ja ne pidetään koulupäivien aikana ennalta sovitusti aamupäivisin keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Koulujudon vaikutus ja haasteet

Tampereen Judo esittelee judoa vuosittain noin tuhannelle oppilaalle. Kouluvuonna 2024-2025 koulujudo-tunneilla käy reilut 1500 oppilasta. Juniorien peruskursseilla on 15-20 aloittajaa per kausi, mutta on vaikea sanoa, kuinka moni aloittaa judon harrastamisen koulujudotoiminnan kautta. Luokanopettajat varaavat tunnit suoraan kaupungin valitseman järjestelmän kautta. Kiinnostusta koulujudotoimintaan olisi enemmänkin, ja seuraa on pyydetty järjestämään viikottain kokoontuvaa kamppailukerhoa, mutta vakituista ohjaajaa ei ole vielä löytynyt.

Ohjaajien merkitys

Suurin haaste koulujudotoiminnassa on ohjaajien löytäminen virka-aikaan tapahtuvaan judo-ohjaukseen. Onneksi muutamalla ohjaajalla on ollut mahdollisuus joustaa työajoissaan. Lisäksi jokaisella koululuokalla on oma dynamiikkansa, jonka ymmärtäminen ja hyödyntäminen on ohjaajan tärkeimpiä taitoja. Vaikka Soile ei osaa arvioida koulujudotoiminnan vaikutusta oppilaiden koulumenestykseen, lähes kaikki oppilaat lähtevät koulujudo-tunneilta hymyillen ja innostuneina, mikä varmasti edistää heidän hyvinvointiaan.

Kannustusta muille judoseuroille

Erityistä koulutusta koulujudotoimintaan ei ole järjestetty, mutta koulujudo-ohjaajat ohjaavat myös omia juniori- ja muksuryhmiä, joten he ovat kokeneita vetäjiä koulujudo-ikäisille oppilaille. Soile rohkaisee muita judoseuroja aloittamaan koulujudotoiminnan pienestäkin, vaikkapa muutama tunti lukukaudessa. Toiminnan ei tarvitse heti olla valtavan laajaa tai viikottaista.

Innostavuus ja tsemppaus tärkeintä

Lopuksi Soile korostaa, että koulujudo-tuntien vetäminen ei ole vyöarvosta kiinni. Tärkeintä tunneilla on innostavuus ja tsemppaus – kaikki onnistuvat jossain!