Opetus- ja kulttuuriministeriön Seuratoiminnan kehittämistuen 2025 (seuratuki) haku on parhaillaan käynnissä. Se on tarkoitettu lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen lisäämiseen sekä monipuolisen organisoidun liikunnan kehittämiseen. Hakuaika alkoi 1.11.2024 ja päättyy 1.12.2023 klo 16.15. Lisää tietoa tuesta Ministeriön sivuilta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön Seuratuki mahdollisti Turun Judoseuralle menestyksekkään Nuoret seuratoimijoiksi -hankkeen toteuttamisen vuosina 2023-2024. Pyysimme seuran toiminnanjohtajaa Kari Laaksosta kertomaan hankkeesta. Myös Turun Judoseuran nuoret Peetu Laaksonen ja Adrian Hyvönen kertovat tässä jutussa omia kokemuksiaan seuratoiminnan mielekkyydestä sekä antavat vinkkejä nuorten mukaan ottamiseen.
Kari Laaksonen, miksi Turun Judoseura päätti hakea Seuratukea Nuoret seuratoimijoiksi -hankkeeseen?
Halusimme turvata seuran tulevaisuuden ja kehittää judotoimintaamme. Hallinnon, toimihenkilöiden ja ohjaajien/valmentajien ikääntyessä, halusimme ottaa nuoret paremmin ja systemaattisemmin mukaan seuran toimintaan.
Hankeen tavoitteena oli lasten ja nuorten kasvattaminen ja kouluttaminen apuvalmentajiksi, valmentajiksi tuomareiksi, seuratoimihenkilöiksi ja kilpailuiden toimitsijoiksi. Lisäksi hankimme välineistöä kilpailuiden järjestämiseen ja ammattimaistimme some-viestintäämme.
Hanke käynnistettiin syksyllä 2023. Saimme Seuratuki-avustusta ensimmäiselle hankevuodelle 5000 € ja toiselle 6000 €. Avustuksen käyttöaikaa on vielä tämän vuoden loppuun, joten hanke on vielä käynnissä.
Millaisia toimenpiteitä toteutitte hankkeessa ja miten tavoitteet toteutuivat?
Palkkasimme yhden nuoren osa-aikaiseksi toimihenkilöksi koordinoimaan hanketta. Koulutimme nuoria seuran sisäisesti apuvalmentajiksi. Tilasimme Judoliitolta Judolähettiläät-koulutuksen, jossa kouluttautui 22 judolähettilästä pitämään koulujudotunteja. 20 nuorta sai koulutusta kilpailusäännöistä, 4 kävi Judotuomarin peruskurssin ja kaksi suoritti tuomarilisenssin. Olemme ostaneet markkinointi- ja viestintäpalveluita sekä kouluttaneet 20 nuorta some-viestintään. Kaksi nuorta otti seuran sometuotannon haltuun. Kilpailujen järjestämiseen koulutettiin useita nuoria ja yksi nuori Judoshiai-ohjelmistoa pyörittämään. Yksi nuori perehtyi seuran toimihenkilönä toimimiseen TET-jaksonsa aikana.
Hankkeen tavoitteet ovat toteutuneet hyvin ja toimenpiteet jatkuvat koko ajan. Muutama nuori pystyy toimimaan jo itsenäisesti vetäjänä eri harjoitusryhmissä. Alaikäiset toki aina aikuisen valvonnassa. Perustimme myös uuden ”fysiikkavalmennus”-harjoitusryhmän. Välineistöä tullaan vielä täydentämään. Some-viestintä on otettu hyvin haltuun ja nuoret vastaavat some-sisällön tuottamisesta.
Millaisia haasteita hankkeeseen on liittynyt?
Pitkään projektiin on haastavaa saada koko ajaksi sitoutuneita toimijoita. Kalustohankinnoissa on paljon suunniteltavaa ja koulutusten järjestämisen aikatauluissa on välillä ollut vaikeuksia. Mm. yksi sovittu toimihenkilökoulutus peruuntui kokonaan seurasta riippumattomista syistä.
Millaisen vastaanoton ja palautetta olette saaneet nuorilta?
Nuoret ovat olleet yllättävän aktiivisia etenkin apuvetäjätoiminnassa. Emme toisaalta ole erikseen painottaneet, että olet nyt osa seurakehityshanketta vaan kaikki kehitystoiminta on luonnollinen osa seuran toiminnan arkea.
Miten näet hankkeen jatkumon, kun rahoitus päättyy? Miten toiminta vakinaistetaan?
Hanke liittyy enemmänkin erilaisten toimintojen käynnistämiseen, jolloin ne ovat jatkossa luonnollinen osa seuran toimintaa. Kehittäminen ei lopu hankkeen päättymiseen, vaan uudet tavat toimia ovat jatkossa vakituinen osa seuratoiminnan arkea. Koulutusten rahoitus järjestetään toisella tavalla, kun Seuratuki päättyy tämän vuoden loppuun. Nuorten kouluttamista jatketaan kuten aiemminkin.
Mitä vinkkejä onnistumiseen antaisit judoseuroille, jotka miettivät OKM:n Seuratuen hakemista?
Keskittykää muutamaan asiaan. Jos kehityskohteita on liikaa samaan aikaan, niin projektin hallinnoimisesta voi tulla hankalaa. Valitkaa kuitenkin enemmän kuin yksi kehityskohta, jolloin niiden painotusta voi hienosäätää projektin kuluessa.
Turun Judoseuran nuoret, Peetu Laaksonen ja Adrian Hyvönen ovat hyviä ystäviä ja osallistuneet Nuoret seuratoimijoiksi-hankkeeseen kautta toteutettuuun toimintaan aktiivisesti.
Peetu Laaksonen, 15-vuotta. Harrastanut judoa 11 vuotta:
”Judossa parasta on kilpaileminen, mutta myös muiden kannustaminen, tuomarointi ja omien kisojen järjestäminen. Kilpailemalla huomaan, miten olen oppinut harjoitellut tekniikat. Murrettuani lapaluuni päätin toimia kokeilla tuomarina tuomarina toimimista. Sain kaverini Adrianin myös innostumaan. Olen tuominnut jo kolmessa kilpailussa ja se on avartanut katsettani siitä, mitä kaikkea judo-ottelussa tapahtuu. On tosi tärkeää saada palautetta muilta tuomareilta ja korjata omaa toimintaa sen mukaan. Tuomarointi on todella kivaa, mutta shidoja on vaikeaa antaa ottelijoille. Sekin on ollut hauskaa, että myös tuomarina toimiessa saa aina ilmaisen ruan. Tuomarointi on minulle erittäin mieluisaa ja erilaista kuin otteleminen. Suosittelen sitä muillekin nuorille judokoille ympäri Suomea.
Kisoja olen ollut mukana järjestämässä jo ihan pienestä lähtien. Olen ollut mm. roudaamassa tavaroita ja kantamassa judomattoja. Viime vuonna olin toimihenkilökoulutuksessa Turun Judoseurassa TET-harjoittelussa, mikä olikin yllättävän kivaa. TET-viikolla sain pitää treenejä ja näyttää omia tekniikoitani muille seuran judokoille. Autoin myös Suomisportin käyttöönotossa ja opin luomaan sinne ryhmiä ja tapahtumia. Olen oppinut pitämään harjoituksia erilaisille ryhmille.
Seuraavat tavoitteeni judossa on pärjätä ulkomailla kisoissa, suorittaa ruskea vyö ja saada kultaa nuorten SM-kisoissa. Kilpaurani jälkeen voisin olla tuomarina tai vetää treenejä seurassamme. Kentien toimia jonkin harjoitusryhmän päävetäjänä Turun Judoseurassa.
Mielestäni nuoria voisi saada houkuteltua seuratoimintaan palkitsemalla esimerkiksi alhaisemmilla harjoitusmaksuilla. Jos seuran ohjaaja, tuomari tai hallituksen jäsen ei saa mitään vapaaehtoisesta työstään vastineeksi, hän saattaa lopettaa ennemmin tai myöhemmin.”
Adrian Hyvönen, 15-vuotta. Harrastanut judoa yhdeksän vuotta:
”Mielestäni seuratoiminnassa on parasta sen monipuolisuus, yhteisöllisyys ja seuran kautta avautuvat mahdollisuudet: pääsee halutessaan kisaamaan, tuomaroimaan, toimitsemaan, valmentamaan ja tekemään monia muita mahtavia juttuja. Seurassamme on myös vahva yhteisöllisyyden tunne, ja sen kautta olen myös saanut valtavasti uusia ystäviä ja yhteyksiä muualle Suomen judopiireihin.
Tuomarina minulla on D-lisenssi ja olen käynyt viimeisen vuoden aikana tuomaroimassa viidesti sekä pienissä että suuremmissakin kilpailuissa. Tuomarina oppii joka kisassa jotain uutta ja tuomarina on aina varaa kehittyä. Toimihenkilönä olen toiminut Finnish Judo Openissa kolmena vuotena ja tänä vuonna Samurai Cupissa. Toimitsijana olen kartoittanut kokemusta pistetaulusta, kilpailun teknisistä osa-alueista ja kisojen järjestämisestä.
Kävin tänä vuonna Judolähettiläs-koulutuksen. Yläkoululaisille olen ohjannut judotutustumisia noin 6-8 kpl, joista päävetäjänä olen ollut muutamassa. Myöhemmin tässä kuussa on tarkoituksena ohjata päävetäjänä ainakin kaksi treeniä yläkoululuokille. Olen myös toiminut apuvalmentajana U11-U13- ryhmässä ja muksujudossa jo muutaman vuoden. Valmentamisessa olen vuosien saatossa mielestäni kehittynyt merkittävästi. Lasten toiveiden huomioon ottaminen, valmennuksen suunnittelu ja lapsien oppimisesta välittäminen ovat vain muutama esimerkki asioista, joita olen valmennusvuosieni aikana oppinut.
Tavoitteenani judossa on saada mahdollisimman paljon tuomarointikokemusta sekä kehittyä tuomarina, valmentajana ja judokana. Haluan ottaa enemmän vastuuta ja oppia seuratoiminnasta, kilpailujen järjestämisestä ja toimitsemisesta. Tuomarointi ja valmennus kiinnostavat minua nyt eniten, mutta uskon myös kilpailevani ja toimivani toimitsijana tulevaisuudessa.
Seuratoimintaan saadaan nuoria mukaan, kun muutama asia on kunnossa:
- Nuoren on paljon mieluisampaa lähteä toimintaan mukaan, kun kynnys lähteä esim. apuvalmentajaksi tai tuomari-koulutukseen on matala ja mukaan lähtemisestä on tehty yksinkertaista ja helppoa.
- Toinen keino, jolla nuoria saadaan innostettua mukaan on seuratoiminnan mieluisuus ja miltä se näyttää nuoren silmissä. On kyseessä sitten valmennus, tuomari-koulutus tai toimihenkilönä toimiminen, lähtee nuori mielummin mukaan, jos kaverikin lähtee. Nuorelle ei saisi tulla apuvalmennuksesta sellaista mielikuvaa, ettei treeneissä ole hänelle apuvalmentajana käyttöä, tai tuomaroinnista mielikuvaa, että täytyy käydä monimutkainen koulutus ja itse työ on pelkästään negatiivisen palautteen vastaanottamista.
- Kolmas ja tärkein keino on vapaaehtoisuus. Nuorelle kannattaa ehdottaa ja tarjota seuratoimintaa, mutta pakottamisella tai tyrkyttämisellä tulee enemmän pahaa kuin hyvää.”
