Pariisin Grand Slam oli kisan 50-vuotisjuhlakilpailu

Maailman komein ja kuuluisin judoturnaus Pariisin Grand Slam juhli 50. vuottaan. Tunnelma oli katossa täyden Bercy-hallin kannustaessa omiaan, eläessään matsien tapahtumissa ja palkiten hyvät suoritukset anteliailla aplodeilla ja hurrauksilla. Myös tuomareiden tekemisiin reagoitiin tunnelmaa kohottavasti. Kisajärjestelyt toimivat taattuun tapaan ja oheisohjelma oli upeaa. Hienot ja herkistävät akrobatiaohjelmat, ja hauska ja yllätyksellinen Sankarit vastaan Legendat joukkuekisa ei jättänyt ketään kylmäksi. Itse kisaan oli tullut reilut 600 ottelijaa yli sadasta maasta ja tuomareita oli kutsuttu paikalle 4/tatami eli yhteensä 16 kpl. Tuomareiden taso vaikutti olevan olympia- tai paralympiatasoa.

Kisan alkupalaverissa kerrattiin jo tutuksi tulleita asioita

Kilpailun alkupalaverissa käytiin läpi käytännön harjoittein kata-sankaku-otetta, karhunhalausta ja waza-arin arvoisia alastuloja. Kata-sankaku-otteen saa ottaa mattotilanteessa sidontaan kääntämiseksi, mutta jos jompikumpi ottelija nousee tachi-wazaan keskeytetään tilanne matella. Kata-sankaku-otetta ei saa käyttää matossa niskalukkona. Tuomarin on keskeytettävä tilanne matella ja tarpeen mukaan harkittava hansokumakea. Pystyssä kata-sankakun ottaminen aiheuttaa maten ja kata-sankaku-otteesta heittäminen hansokumaken.

Karhunhalausotteesta heittäminen on sallittua, mikäli torilla on ote vastustajan judogista sitä ennen. Karhunhalausotteen tunnistaa siitä, että siitä ei voida erottaa hikiteä (eli vetävää otetta, joka on yleensä hihaote) ja/tai tsuritea (eli nostavaa kättä, joka on yleensä kaulusote), vaan kädet ovat uken selkäpuolella. Otteita vyöstä ei myöskään IJF:n tuomaripäällikkö Daniel Lascaun mukaan luokitella karhunhalauksiin kuuluviksi. Yleensä karhunhalauksen tunnistaa myös sen tekotilanteesta, sillä yleensä siihen syöksytään suoraan aloituksesta.

Waza-arin arvoisia alastuloja on tällä hetkellä aikamoinen liuta ja waza-arin skaala on melkoinen lähes ipponista pieneen pyllähdykseen. Yritän seuraavassa selventää waza-arin arvoisia alastuloja:

  1. Uke tulee alas niin, että vähintään olkavarsi tai olkapään ja kainalon alue on tatamissa hartiakulma tatamiin nähden vähintään 90 astetta. Olkavarren on oltava kiinni vartalossa.
  2. Uke tulee alas olkapään takaosalle. Tässä riittää, että ihan vähänkin olkapään takaosaa koskettaa tatamia. Voisi sanoa, että riittää, kunhan selkälapun yläkulma koskettaa tatamia. Tässä tilanteessa ukella voi olla polvi tatamissa ja uke voi olla korkkiruuvimaisessa asennossa. Mikäli uken molemmat polvet ovat tatamissa, niin waza-aria ei julisteta. Tässä alastulossa kainalon alueen ei tarvitse olla tatamissa.
  3. Uke tulee alas pyllylleen, mutta ottaa vastaan yhdenaikaisesti molemmilla käsillään tai kyynärpäillään estäen selälleen menonsa. Tästä julistetaan myös shido ukelle.
  4. Uke tulee alas alaselälleen eli hieman vyön yläpuolista selkää koskettaa tatamia.
  5. Uke tulee alas niskoilleen siten, että hartian/hartioiden yläosa koskettaa tatamia.
  6. Yksi ipponin kriteereistä puuttuu, eli joku näistä: nopeus, voima, kontrolli, alastulo selälleen.

Huom! Tällä hetkellä minusta hassua on se, että mikäli uke tekee normaalin ukemin, jossa tulee alas vain toiselle selkäfileelle toinen olkapää tatamista koholla, julistetaan tästä alastulosta waza-ari. Ipponiin vaaditaan molempien selkäfileiden kastuminen.

Waza-arin rajatapaus, joka ei ole waza-ari:

7. Pelkästään olkapään kulman koskettaminen tatamia, vaikka hartiakulma olisi 90 astetta, ei riitä waza-ariin.

Tuomarointianalyysi

Periaatteessa ihan ok, mutta parannettavaa jäi

Itsekriittisenä tuomarina en ole tyytyväinen tuomarointiini, sillä Tokion Grand Slamiin verrattuna tekemiseni ei ollut yhtä varmaa suoritusten arvioinnin ja varoitusten antamisen suhteen ja jouduin muutamaan hankalaan tilanteeseen, jossa minun olisi pitänyt onnistua paremmin. Seuraavassa tiivistetysti viikonlopun tuomariopit.

Kuristustilanteissa kannattaa keskittyä uken antautumiseen

Kuristustilanteessa kannattaa keskittyä uken antautumiseen viittaaviin merkkeihin. Esim. kiellettyä jalkaotetta tärkeämpi seikka on uken antautumisen havaitseminen. Mikäli uken antautumisen havaitseminen menee liian pitkäksi ja uke menettää tajunsa tai sitten reväyttää takareitensä tai pakaransa, on matsi hänen osaltaan käytännössä ohi. Siinä ei ukea torin saama shido enää lohduta. Mikäli tuomari keskeyttää tilanteen ajoissa uken taputukseen, vaikka sitten ipponin julistamalla, vaikka torilla olisikin ollut kielletty ote, voidaan ippon kuitenkin perua ja matsia jatkaa. Olisi tietenkin hyvä nähdä tilanne kokonaisuudessaan, mutta mikäli se ei ole mahdollista, niin ottelijoiden turvallisuuden takaaminen on kuitenkin tärkein seikka. Täten kuristustilanteissa kannattaa keskittyä uken antautumisen tai tajuttomuuden havaitsemiseen. Mikäli tori ja uke nousevat molemmat seisaalleen esim. lonkkakuristuksessa, pitää tuomarin keskeyttää tilanne mahdollisimman nopeasti matella.

Tachi-wazojen pisteytyksistä

Alastuloa torin kehon osan päälle ei pisteytetä. Mikäli uke tulee alas torin vartalon tai raajan päälle, eikä uken vartalo kosketa tatamia, ei suorituspistettä tule julistaa. Tällainen tilanne voi tapahtua esim. Obi-tori-kaeshissa, jossa uken selän ja tatamin väliin jää torin käsivarsi.

Seoi-otoshin jälkitilanteessa saa pystyyn jäänyt ottelija hyökätä joko pysty- tai mattotekniikalla, mutta siinä on riskinsä. Mikäli ottelija tekee seoi-otoshia (polvi-seoi-nagea) ja pystyyn jäänyt ottelija hyökkää polvillaan olevaan ottelijaan mattohyökkäyksellä esim. juji-gatamella, voi polvillaan oleva heittää selkäänsä hypänneen ja tilanne tulkitaan pystyheitoksi, jonka alastulo pisteytetään.

Passiivisuudesta

Mattokamppailu kannattaa keskeyttää alkuunsa passiivisuustilin täytyttyä. Passiivisuutta annetaan ottelijalle, joka ei ole hyökännyt 45 sekuntiin. Sekä pysty- että mattohyökkäykset lasketaan tasaveroisesti hyökkäyksiksi. Mikäli ottelija on hallinnut 45 sekuntia ja joutuu viimeisestä hyökkäyksestään alle, tulee tilanne keskeyttää matella, eikä antaa vastustajalle mahdollisuutta hyökätä. Tämä siksi, että passiivisuusrikkeen kriteeri täyttyi juuri tuohon viimeiseen hyökkäykseen. Tällöin tilanne pitää katkaista matella ja toiselle ottelijalle julistaa shido passiivisuudesta. Hänelle ei siis anneta mahdollisuutta tasoittaa tilannetta esim. mattohyökkäyksellä.

Veli-Matti Karinkanta
Olympiatuomari