Euroopan Judo Unioni on eriyttänyt maajoukkueiden EM:t omaksi tapahtumakseen. Aikaisemmin maajoukkuekisa pidettiin yksilö-EM-kilpailujen päätteeksi tapahtuman neljäntenä päivänä, mutta koska kisoissa tuli niin paljon loukkaantumisia yksilökilpailuista väsyneiden ottelijoiden teloessa itseään ja vastustajiaan, päätettiin joukkuekilpailu eriyttää omaksi tapahtumakseen. Tänä vuonna maajoukkuekisa pidettiin Ranskassa Mulhousessa 14 joukkueen voimin. EJU:n tuomarikomissio oli nimennyt kilpailuun 16 tuomaria, koska ajatteli joukkueiden määrän olevan suurempi ja otteluiden käytävän kolmella tatamilla. Kilpailu pidettiin kuitenkin Mulhousen napakassa urheiluhallissa, johon mahtui juuri ja juuri kaksi tatamia. Loppujen lopuksi paikalle saapui 14 tuomaria kahdelle matolle, joten kovinkaan montaa ottelua ei ollut tiedossa. Koska ranskalaisten odotukset oman joukkueensa menestyksestä olivat kovat ja judon suosio maassa on vahva, oli halli myyty loppuun. Tämä takasi upean tunnelman judoyleisön reagoidessa ottelijoiden hienoihin kamppailuihin.

Kisan alkupalaverissa toivotettiin tuomarit tervetulleeksi ja pyydetiin hoitamaan homma tyylikkäästi kotiin vahvalla rutiinilla.  Erityisesti nämä terveiset annettiin tuomareille, jotka tulivat suoraan Mulhouseen Bakun Grand Slamista ja sen perään siellä pidetystä IBSA:n eli näkövammaisten MM:istä.

Tuomarointimäärät eivät tosiaan rasittaneet: Alkuotteluissa minut oli nimetty Cze-Gbr kamppailun 5. ja 6. otteluun, mutta koska kamppailu ratkesi jo 4-0 tilanteessa tsekeille, en päässyt vielä tässä vaiheessa matolle ollenkaan. Odotus oli pitkä, sillä skippasin alkukierrokset ja pääsin tuomaroimaan vasta Ukr-Ita keräilyottelun 1.-2. ottelut. Niissä ei tapahtunut mitään erikoista. Onnistuin tavoitteessani eli pitämään ottelijoihin etäisyyden ja näkemään tilanteet siten hyvin ja tekemään niissä oikeat tuomiot. Mitaliotteluissa sain tuomita Hun-Tur pronssikamppailun 3.-4. eli N-57 ja M-73 ottelut. Kumpikin ottelu oli jännittävä ja tapahtumarikas. Erityisesti tuossa miesten ottelussa riitti vauhtia ja lennokkaita tilanteita, joissa alastulojen arviointi joutui koetukselle tosissaan. Onnistuin niissä kuitenkin myös tarkkailijoita tyydyttävällä tavalla, joten mitään ei tarvinnut ottelussa muuttaa.

Olen tyytyväinen omiin otteisiini, sillä onnistuin näissä muutamissa otteluissa säilyttämään etäisyyden ottelijoihin ja siten näkemään tilanteet hyvin ja tekemään oikeat ratkaisut. Tästä on hyvä jatkaa Jerusalemissa joulun alla pidettävään Masters turnaukseen.

Lisätietoa kilpailusta löydät täältä: https://www.eju.net/gallery/mtec-mulhouse-2022/252193/

Veli-Matti Karinkanta

Olympiatuomari