Kata Judon SM-kilpailut toteutettiin onnistuneesti yhteistyössä Vantaan Jukaran kanssa Kalliosolan dojolla. Koronapandemian vuoksi tapahtuman järjestäminen siirtyi syksyyn ja epävarmuus SM-kilpailujen ajoituksesta leijui ilmassa koko syksyn. Syksyn tapahtumakalenteri vuorostaan täyttyi pikavauhtia ja vapaita viikonloppuja oli vain vähän enää jäljellä, joten valinnassa päädyttiin samaan ajankohtaan Judoliiton syyskokouksen kanssa.
Katakomission puheenjohtaja Jorma Paasi on helpottunut, että SM-kilpailut saatiin järjestettyä. Itse hän toimi kilpailussa tuomarina, sekä kilpailijana toisessa sarjassa. Paasi haluaa esittää kiitoksensa kaikille katan SM-kilpailuihin osallistuneille, tuomareille ja järjestävälle seuralle. Yhteenvetona tapahtumasta Katakomission puheenjohtaja toteaa:
”Kisat menivät hienosti läpi ja sali sopi erinomaisesti kilpailujen pitopaikaksi. Salissa vois järjestää kilpailut toisenkin kerran. Osanottajia oli olosuhteisiin (pandemia) nähden mukavasti. Niitä, jotka eivät nyt päässeet syystä tai toisesta paikalle rohkaisen tulemaan mukaan ensi vuonna. Emme ole vielä päättäneet mitään ajankohdasta, mutta niin pian kuin mahdollista pitäisi mielestäni siirtyä takaisin perinteiseen tapahtuma-aikaan, eli kevääseen. SM-kisat ovat näyttöpaikka kansainvälisiin kilpailuihin ja tämä toimii paremmin jos SM on keväisin.”
Paasi kehottaa ottamaan yhteyttä seurojen ensi vuodelle suunnittelmista tapahtumista mahdollisimman pian, koska hän vastaa Katakomission puolesta tapahtumien lisäämisestä Judoliiton kalenteriin. Ensi vuoden kalenteriasioita käsitellään valtakunnallisesti jo 7.12., hallituksen puheenjohtaja Esa Niemen koolle kutsumassa webinaarissa, josta lisätietoa täältä.
Katan SM-kilpailujen tulokset löytyvät Exel-tiedostona pisteineen tästä: KATA SM 2021 TULOKSET
Alla myös tulosluettelo:
Nage-no-kata
Janne Virtala 1.k Tampereen Judo – Arto Lehtinen 1.k Tampereen Judo
Eric Pulkka 1.d Vantaan Jukara – Jens Pulkka 1.d Vantaan Jukara
Kati Stoyanov-Pitkänen Tikkurilan Judokat – Heli Vartiainen 1.d tikkurilan Judokat
Katame-no-kata
Mikko Tuominen 5.d Holjutai – Samu Laitinen 5.d Holjutai
Juha Turunen 2.d Tikkurilan Judokat – Pekka Väyrynen 2.d Tikkurilan Judokat
Ralf Ahlskog 3.d Tikkurilan Judokat – Jouni Korkka 5.d Tikkurilan Judokat
Kime-no-kata
Marko Ryyppö 3.d Holjutai – Juha Alaluukas 2.d Holjutai
Ralf Ahlskog 3.d Tikkurilan Judokat – Pasi Oinas 4.d Tikkurilan Judokat
Alvaro Riveros Gorriti 3.d Tampereen Judo – Arto Lehtinen 1.k Tampereen Judo
Juno-kata
Mika Salsoila 4.d Tikkurilan Judokat – Maarit Kallio 4.d Findai
Marko Ryyppö 3.d Holjutai 3.d Holjutai – Mikko Tuominen 5.d Holjutai
Katriina Kymäläinen-Mäkelä 2.k Tampereen Judo – Soile Kutila 3.k Tampereen Judo
Kodokan Goshin-jutsu
Markko Kallio 4.d Tikkurilan Judokat – Pasi Oinas 4.d Tikkurilan Judokat
Jussi Nikander 1.d Nummelan Judo – Jouni Lahtinen 1.d Nummelan Judo
Ville Taka 1.d Hontai Judo- Tapio Koivu 2.k Hontai Judo
Mitä tuumaavat Kime-no-katan SM-voittajat Marko Ryyppö ja Juha Alaluukas viikonlopun kilpailuista?
Miltä kilpaileminen maistui pandemiatauon jälkeen?
-Kilpaileminen tuntui jälleen mukavalta. Onhan tätä jo odotettu, että koska pääsee taas kisoihin. Kisaamisen lisäksi oli mukava nähdä tuttuja ja uusiakin kasvoja. Näki selvästi, että porukka oli kisapaikalla iloisin mielin, ja suut kävivät iloisin ilmein hyvässä porukassa. Selkeästi aisti, että kaikilla oli mukava fiilis, kun kisat voitiin järjestää. Vähän sellainen jälleennäkemisen riemu.
Miten olette ylläpitäneet Kata-taitojanne?
– No, treenaamallahan se pysyy kunnossa. Toki, kun kisoja ei ole ollut, on myös suoritustaso jonkin verran päässyt laskemaan, mutta SM-kisoihin päästiin taas kohtuu hyvään kuntoon, vaikka eihän se mikään EM- tai MM-kisatason suoritus ollut. Marko on treenannut myös Juno-kataa ja Kodokan Goshin jutsua Mikko Tuomisen kanssa, joten hänellä alkaa olemaan myös osaamisen laajuutta eri katoista. Kotisalitreenauksella on ollut korona-aikana suuri merkitys. Myös lokakuussa pidettyjen, mutta meiltä väliin jääneiden Portugalin MM-kisavideoita on jonkin verran analysoitu You Tuben kautta.
Mikä on kiehtovinta Kime-no-katassa?
Kimenokata on tarina kahden samurain taistelusta, joka poikkeaa sopivasti perinteisestä judosta. Kimenokatassa on lyöntejä, potkuja ja asetekniikoita, jotka eivät ole judolle niin tyypillisiä tekniikoita. Toisaalta siinä on heittoja ja kuristuksia, jotka ovat taas tutumpia. Kimenokata sisältää sekä matto- että pystytekniikoita eli se on varsin monipuolinen kokonaisuus.
Voititte ylivoimaisella piste-erolla SM-kultaa, mikä on yhteispelinne onnistumisen salaisuus?
– Varmaankin pitkä harjoitustausta. Olemme treenanneet yhdessä kimenokataa jo yhdeksän vuotta, Markon kolmannen danin vyökokeesta lähtien. Yhteispeli ja liikkeitten yhdenaikaisuus on kehittynyt pikku hiljaa vuosien saatossa. Oma analysointikyky on jo varsin hyvä siitä, missä onnnistuttiin ja mikä vaatii vielä kehittämistä. Videon käyttö oman tekemisen analysoimisessa on myös ensiarvoisen tärkeää. Videolta näkee saman tien miltä tekniikka ja kokonaisuus näyttää. Ei tarvitse arvella, vaan voi katsoa videolta. Sitten on kierretty jo aika paljon kansainvälisiä kisoja, joka on oikeastaan välttämättömyys, jos meinaa pärjätä arvokisoissa. Ulkomailta on haettava oppia siitä, miten muut tekevät kataa, ja toisaalta näytettävä omaa osaamista muiden maiden tuomareille ja kisaajille. Ja onhan silläkin yhteispelin kannalta merkityksensä, että on treenattu alkeiskurssista eli syksystä 1985 samassa seurassa.
Mitä haluaisitte sanoa judokoille, jotka harkitsevat Kata-kilpailuihin osallistumista?
– Rohkeasti mukaan vaan! Ensin kotisalilla sopivan parin kanssa vähän alkeita ja liikkeitä haltuun, sitten vaikka katakomission järjestämiltä kataklinikoilta lisää varmuutta ja oppia tekemiseen ja eikun kisaamaan. Ensin kyläkisoihin ja sitten SM-kisoihin. Siitä sitten vaan ulkomaan kisoihin sekä EM- ja MM-kisoihin, jos intoa ja taitoa riittää. Meilläkin katakisoissa käyminen lähti liikkeelle Markon dan-kokeesta, jonka jälkeen mentiin heti seuraavassa kuussa järjestettyihin Mikkelin katakisoihin. Siitä katakisaaminen lähti meidän osalta liikkeelle. Toki voi myös kysellä katakisoissa jo olleilta fiiliksiä. Katakisoissa on mukavaa porukkaa ja meininki hyvä. Kisaaminen tuo harjoitteluun määrätietoisuutta ja tavoitteellisuutta.
Olette kilpailleet kansainvälisellä tasolla. Mikä on seurava kansainvälinen kata-kilpailunne?
EJU:n kalenteri alkaa pikku hiljaa hahmottumaan ensi vuodelle, johon koronatilanne voi vielä tehdä omat kiemurat. Helmikuun lopulla 2022 on Belgiassa Brysselissä kisat ja maaliskuussa Italian Pordenonessa on kisat ja tuomariseminaari. EM-kisat ovat näillä näkymin toukokuussa Kroatian Rijekassa.
Mitä muuta haluatte sanoa Suomen katatoiminnasta ja Katakomission mahdollisuuksista tukea judokan kehittymistä omalla judopolullaan?
– Katatoimintaan kaivataan lisää harrastajia, kisaajia ja tuomareita. Kata-kisaaminen luonnistuu myös vanhemmalla iällä, josta oli hyvä esimerkki viime viikonlopun SM-kisat, joissa mitaleja napsivat yli 60- ja yli 70-vuotiaat judokat. Toki heillä on vuosikymmenien harrastuspohja taustalla ja osaamista sekä näkemystä lajista ammennettavana nuoremmille isoilla kauhoilla. Myös nuorilla shiai-kisaajilla on edellytykset hyviin katasuorituksiin, kun fysiikka pelaa yleensä vanhoja paremmin. Toki tekniikka ratkaisee, oli ikä mikä tahansa. Kisaamista kannattaa kokeilla, siihen voi jäädä koukkuun. Katakisoista saa ihan samanlaisia hyviä kiksejä kuin shiai-kisaamisesta, mutta pienemmällä loukkaantumisriskillä.
Katakomission järjestämiltä kataklinikoilta voi kaikki vyökokeisiin valmistautujat hakea oppia Suomen parhailta katakisaajilta, joten vyökoe menee varmasti paremmin näillä uusimmilla opeilla katan ja muutenkin teknisen osaamisen kehityksen myötä. Myös kataleirejä on järjestetty eri puolella Suomea, joissa on mahdollista saada tiivistettyä tietoa leirin teemakatoista. Toki kataleirejä on järjestetty vähemmän korona-aikana. Näin ainakaan kataosaamisen puute ei rajoita vyöarvoissa etenemistä, mikä on tärkeä osa judoa.
Alla olevat valokuvat Marko Ruotsalainen (Jukara).
