Alle 18-vuotiaiden edustusvalmennusryhmä harjoitteli Pajulahdessa 22.-24.10.
Nuorten olympiavalmentaja Eetu Laamasen tukena Pajulahden leirillä olivat Katri Kakko (Lahden Judoseura) ja Arttu Määttä (Nummelan Judo). Molemmat heistä ovat vasta hetki sitten lopetelleet omaa aktiivikilpailijan uraansa. Nyt he tarjoavat nuorten urheilijoiden käyttöön omat kokemuksensa urheilijan polulta. Judoliitto haluaa kannustaa aktiiviuransa päättäneitä nuoria aikuisia mukaan maajoukkue- ja seuravalmennukseen, koska heillä on arvokasta tieto-taitoa niin maailman kilpatatameilta, ammattimaisesta nykyjudon valmennuksesta, kilpailurutiineista, urheilijaelämästä sekä useilla myös valmentajakoulutus ja kontakteja maailmalle. Tässä uutisessa tuodaan esille leirikuulumisia ja Kakon ja Määtän ajatuksia alle 18-vuotiaiden valmennuksesta.
Alle 18-vuotiaiden valmennuksen painopisteitä
Suurin osa kilpailijoista tulee mukaan Judoliiton maajoukkuetoimintaan alle 18-vuotiaana. Kakko ja Määttä toteavat molemmat, että tärkeintä alle 18-vuotiaiden valmennuksessa on varmistaa, että nuoret jatkavat kilpailijauraansa motivoituneina ja valmiimpana seuraavaan ikäluokkaan. Toki menestys nuorellakin iällä on hienoa, mutta he molemmat korostavat urheilijaksi kasvamisen näkökulmaa. Määttä muistuttaa:
”U18 leirit ovat tärkeintä siksi, että me saadaan kasattua kaikki ikäluokan parhaat samaan paikkaan mm. Urhea -viikonloppujen lisäksi. Edustusvalmennusleireille tulee aina kuitenkin isompi porukka. Yhdessä harjoittelu ja yhdessä tekeminen Suomen parhaiden kanssa on se tärkein juttu.”
Kakko toteaa, että oli ilahduttavaa, että leirillä oli osallistujia ympäri Suomea ja tämä lämmitti Lapista lähtöisin olevan naisen mieltä. Hän toteaa myös maantieteellisesti monipuolisen osallistujajoukon tarkoittavan, että maakunnissa selvästi osaavia ja taitavia valmentajia.
Molemmat valmentajat kehuvat leirille osallistuneiden nuorten motivaatiota ja treeni-intoa. Tyytyväinen oli näkemäänsä myös valmennusvaliokunnan puheenjohtaja Mika Mukkula piipahtaessaan lauantaina leirillä:
”Ryhmä oli tekemässä aktivoivaa harjoittelua ennen varsinaista judotreeniä. Oli hienoa nähdä heidän toimivan yhdessä ja harjoitteluun täysin keskittyneenä.”
Arttu Määttä kuvailee, että leirille osallistuvat nuoret olivat hyvin valmistautuneita ja latautuneita. Hänelle itselleen leiri oli ensimmäinen edustusvalmennusleiri valmennustehtävissä ja Arttu keskittyikin ryhmään tutustumiseen. Mies kiinnitti erityisesti huomiota ryhmädynamiikkaan, tekemisen tasoon, intoon ja asioihin, jotka ovat hyviä ja toisaalta hän hahmotti asioita, joissa on kehitystarpeita.
”Leirin pääpaino oli pääosin tänä syksynä kilpailuissa nähtyjen asioiden työstämisessä. Keskityimme sellaisiin kehityskohteisiin, jotka ovat pistäneet Eetun ja tämän ikäluokan kanssa työskennelleiden valmentajien silmään. Ollaan tämän pohjalta käyty keskustelua siitä, mitä leiriohjelmaan kannattaa rakentaa”, Määttä toteaa.
Katri Kakko kertaa, että alle 18-vuotiaiden leireillä painotetaan kilpailuissa tarvittavia perustaitoja:
”Meillä oli tällä leirillä erityisesti jalan irroituksia ja otteen hakemisia. Judoharjoituksissa oli tekniikkaosuuksia, tilannetaisteluita ja randoreita. Tekniikat kuvataan ja lähetetään nuorille Whatsapp-ryhmässä eteenpäin.”
Videoiden tarkoituksena on se, että niiden avulla voi kertailla kotona tekniikoita. Vaikka osa leiriläistä osaa tekniikat, niin toistojen määrää halutaan kaikilla kasvattaa. Valmentajat edellyttävät, että näitä tekniikkavideoiden taitoja on harjoiteltu leirien väliajoilla, jotta pystytään etenemään seuraavalla edustusvalmennusleirillä uusiin. asioihin.
Määttä kertoo painottavansa valmentajana sitä, että urjeilijoilla olisi ihan perusasiat kilpailuissa kunnossa:
”Tällä tarkoitan otetta, asentoa ja omia tekniikoita. Ne ovat tärkeimmät asiat, joihin haluan urheilijoiden kanssa keskittyä. Valmennukseen tietysti liittyy se, että haluan, että matolla tehdään töitä. Tekemisen meiningin on oltava mukana kaikessa, oli se sitten tekniikkaharjoitus tai kova randoriharjoitus. Kun tehdään paljon toistoja, niin kehitytään sitä kautta eteenpäin.”
Urheilijasta valmentajaksi
Kakko toteaa, että hänen oma urheilutaustansa ja opiskelemansa valmennustieto on se pohja, mistä hän ammentaa itse valmentajuuteensa. Suhteellisen tuoreena ex-urheilijana hän arviokin, että kokemuspohja on tärkein:
”Toivon tietenkin, että kehittyessäni valmennustehtävissä kokemukseni valmennuksesta voi jalostua samaan tapaan kuin urheilijana urheillessa. Toki olen paljon miettinyt, mitä tukea aikanaan kaipasin itse. Eetu on lähtenyt viemään U18-nuorten valmennusta eteenpäin varmoin ottein. On helppo olla matkassa mukana.
Samoilla linjoilla on myös Arttu, joka muistuttaa, että kaikessa valmennustyössä hänelläkin pohjana on oma urheilutausta ja se, mitä on itse tehnyt urheilijana eri kehitysvaiheissa:
”Siitä syntyy k
äsitys, mitä tämän tason urheilija pystyy tekemään oikeasti. Pitää nähdä, mikä on realistista. Pitää olla korkea harjoittelun vaatimustaso oli kyse sitten palautumisesta tai vaikka fysiikkaharjoittelusta.”
Määttä lisää vielä, että alle 18-vuotiaille on tärkeintä, että maajoukkueleiritys on laadukasta ja siellä tehdään oikeita asioita, jotta leirit vievät aidosti urheilijoita eteenpäin. Se ei vaadi mitään superkikkoja, vaan ensisijaisesti laadukkaan tekemisen:
”Kun saadaan 1-3 vuotta tehtyä töitä, niin silloin pitäisi tulla tulosta, ja saadaan riittävät valmiudet siirtyä vanhempiin ikäluokkiin, ” pohtii Määttä.
Kun nuorilta valmentajilta kysyy, millaista tukea U18 -urheilijat tarvitsevat Judoliiton valmennukselta urheilijaksi kasvamisen polulla, niin Määttä toteaa:
”Kaikki tarvittava tuki urheilijoille löytyy kyllä. Meillä on uusi valmentajaryhmä, jossa on tieto-taito kohdillaan, sekä nuorta energiaa ja intoa viedä jokaista urheilijaa eteenpäin. Tietysti Urhean viikonloput, kaikki meidän judotapahtumat Samurai Cupeista muihin kalenterissa oleviin kilpailuihin ovat tärkeitä tapahtumia urheilijaksi kasvamisessa.”
Arttu Määttä ja Eetu Laamanen suorittavat parhaillaan valmentajatutkintoa (VAT) Pajulahdessa ja pystyvät sparraamaan ajatuksiaan yhdessä ikäluokan valmentamisesta myös omassa koulutuksessaan. Eetulla on jo aiempi valmentajatutkinto, jonka hän on suorittanut Ranskassa.
Katri Kakko pitää tärkeänä, että ”ollaan korvat höröllä” ja kuunnellaan urheilijoita siinä, mitä he tarvitsevat. Näin voidaan tukea nuoria parhaalla mahdollisella tavalla asioissa, joita he kaipaavat urheilijaksi kehittymisen polulla.
ps. Artikkelin ryhmäkuvat otti Tomi Vehmas, henkilökuvat valmentajien itsensä ottamat.
