Tänä vuona lähdin ensimmäistä kertaa Isoon-Britanniaan tuomitsemaan. Kilpailut pidettiin Birminghamin ulkopuolella Walsallin kaupunginosassa, jossa sijaitsee Ison-Britannian judon valmennuskeskus. Sinällään kilpailuviikonlopun konsepti on jo aika vakiintunut, aamulento Münchenin kautta, odottelua lentokentällä ja kuljetus hotellille. Hotellille saavuin noin klo 13 aikaan, huoneet olivat saatavilla vasta 15 jälkeen, joten suuntasin junalla Birminghamiin katselemaan kaupunkia. Kaupungilta palattuani illan ohjelma oli normaali: viikonlopun eväät kaupasta, iltalenkki ja nukkumaan.
Kilpailuun odotettiin enemmän kilpailijoita, mutta ilmoittautuneita oli hiukan alle 200, joten kilpailut oli siirretty pidettäväksi kahdella tatamilla. Tuomareita oli saapunut paikalle 20, joten tuomittavaa ei ollut tiedossa hirvittävän paljoa. Kilpailun teknisestä pyörittämisestä paikalla vastasi Tero Partanen ja toisena EJU:n tarkkailijana oli Tapio Mäki, eli varsin vahvasti oli suomalaiset mukana kisan läpiviemisessä. Tuomaritarkkailijoina kilpailuissa toimivat Alexandr Jatskevitch ja Annamaria Fridrich.
Tuomariryhmissä oli useita lisenssikokeisiin valmistautuvia kansallisia A-tuomareita. Itse tuomitsin matolla 1. Itseni lisäksi matolla oli yksi continental tuomari, neljä international tuomaria ja viisi kansallista A-tuomaria. Ryhmämme toimi varsin mainiosti koko viikonlopun ajan. Varsin hauska yhteensattuma oli, että yksi ryhmämme tuomareista oli New Yorkista. Olen tavannut hänet kaksi vuotta sitten työreissussa ollessani. Tällä kertaa järjestäjällä oli tarjota radio jokaiselle tuomarille, joten niiden kanssa turaamista tuli tavallista vähemmän.
Lauantai aamu alkoi tuomaripalaverilla, jossa ei tullut erikoisia sääntötulkintoja, muutamiin asioihin kuitenkin pyydettiin kiinnittämään huomiota.
Tuomarikolmikon yhteistyö: avustavien tuomareiden tehtävänä on auttaa mattotuomaria, etenkin sellaisissa tilanteissa, jossa avustavat näkevät alastulon mattotuomaria paremmin. Tällöin avun on tultava välittömästi, eikä avustavien tarvitse erikseen tarkistaa tilannetta videolta.
Jos avustavat tuomarit haluavat tarkistaa jonkin tilanteen videolta, pitää ottelu pysäyttää, tarkistaa video ja jatkaa. Näin pyydettiin toimimaan, jotta ottelussa ei ehdi tapahtua jotain muuta tarkastuksen aikana. Tässä yhteydessä kuitenkin mainittiin myös, että tuomareiden tulee olla ammattilaisia, ja kyetä antamaan pääosa tuomioista videota katsomatta. Ottelua ei tulisi pitkittää tarpeettomasti.
Varoituksia pyydettiin antamaan vain, kun siihen on oikeasti tarve. Tuomareita pyydettiin keskittymään positiiviin asioihin. Shidoista kuitenkin mainittiin, että kannattaa katsoa ottelijoiden liikesuuntaa, jos toisen ottelijan liikesuunta on jatkuvasti taaksepäin voi se olla merkki passiivisuudesta ja/tai negatiivisesta otteluasennosta. Lisäksi mainittiin, että mikäli ottelija vain peruuttaa ulos ottelualueelta, tulee tästä tuomita shido ulosastumisesta.
Mate-komentoa pyydettiin käyttämään harkiten ja tilanteen ollessa käynnissä vasta, kun ottelijat ovat kaksi metriä ottelualueen ulkopuolella. Tämä tulkinta johti yhden pistetauluna toimineen television rikkoutumiseen.
Erityisenä sääntökohtana mainittiin vielä sankaku-gatame: aikaisemmissa kilpailuissa on painotettu, että torilla on oltava jaloilla hallitsemisen lisäksi ote uken alavartalosta/jalasta toisella kädellä, jotta sidonta voidaan julistaa alkaneeksi. Nyt Alexandr mainitsi, että mikäli torin hallinta on ”ilmeinen” voidaan sidonta julistaa alkaneeksi, vaikka tätä toisen käden otetta ei torilla ole.
Yuko: Palaverissa puhuttiin tavallista enemmän yukosta. Pistettä ei tule antaa, mikäli ottelija tulee alas vatsan puollella, tai jos ottelijan polvet ovat matossa. Kuitenkin mainittiin, että mikäli kylki osuu mattoon, niin piste tulee antaa. Lisäksi tätäkin sääntöä pyydettiin tulkitsemaan positiivisen kautta. Viikonlopun aikana saimme todeta, että judokan kylki on todella laaja-alainen ja yuko annetaan todella helposti. Itselleni tämä aiheutti muutamia pistemuutoksia, sillä linja on ollut huomattavasti tiukempi aikaisemmissa kisoissa.
Palaverin lopussa tuomareita pyydettiin vielä kiinnittämään huomiota sijoittumiseen ja lisäksi pyydettiin pitämään silmällä pistetaulun merkintöjen oikeellisuudesta.
Lauantain saldo tatamilla 1: 63 ottelua, joista tuomitsin kuusi ottelua keskellä ja 10 avustavana, lisäksi finaaleissa yksi pronssiottelu keskellä ja yksi finaali avustavana. Matollamme käytiin -60 ja -63 kilon sarjat. Judo oli varsin selkeäpiirteistä, ja otteluissa sattui hyvin vähän epäselviä tilanteita.
Itse tuomitsin ensimmäiseksi -60 kg:n sarjan ottelun, jossa kohtasivat kanadalainen ja isobritannialainen ottelija. Ottelu päättyi ajassa 1:48 kanadalaisen sankaku-jime kuristukseen. Ottelussa antamani yuko korotettiin wazariksi, ja jälkeenpäin videolta katsottuna ottelija oli kääntyneenä aavistuksen selän puolelle, joten wazari minun olisi tullut tilanteesta tuomita. Alastulo tuli minusta poispäin, joten en sitä kunnolla nähnyt. Jäin hajimen jälkeen seisomaan paikalleni, kun ottelijat lähtivät siirtymään kohti pistetaulun puoleista rajaa. Ottelijoiden lähestyessä rajaa minä lähdin siirtymään kohtisuoraan heitä kohti, kun järkevintä olisi ollut siirtyä kohti ristikkäistä kulmaa, jolloin olisin päässyt näkemään alastulon paremmin. Onneksi ensimmäinen ottelu oli helppo, sillä itselläni oli todella epävarma ja jännittynyt olo. Jännittäminen helpottui päivän edetessä, mutta tämän vuoden erikoisuuksiin on kuulunut tuo tavallista suurempi jännittäminen, jota en aikaisemmin muista olleen. Lauantai päivänä ei tapahtunut muita mullistavia asioita.
Loppupalaverissa yuko mainittiin uudelleen: piste pyydettiin antamaan, mikäli ottelijan kylki kastuu ja tätä pitää lähestyä positiivisen kautta, eli linja oli todella salliva. Meitä tuomareita kiiteltiin siitä, että valmentajat eivät olleet käyneet kertaakaan tarkkailijoiden juttusilla, eikä yksikään ottelu ollut päätynyt suoraan hansokumakeen, mikä on tietysti sellainen asia, johon ei tuomarina voi juurikaan vaikuttaa.
Sunnuntai päivä oli todellinen normi päivä toimistolla. Matollamme käytiin 57 ottelua, joista tuomitsin neljä keskellä ja seitsemän avustavana. Finaaliblokissa sain tuomita yhden ottelun keskellä ja kolme avustavana. Sunnuntaina tuomitseminen oli jo rennompaa, päivän virheet tapahtuivat juuri Ei mitään à yuko -tilanteissa, minä tulkitsin alastulot vatsan puolelle kääntyneiksi, ja avustavat/tarkkailijat vaihtoivat ne yukoiksi. Loppupalaverissa tuomareita kiiteltiin hyvästä työstä ja siitä, että sunnuntainakaan ei ollut annettu yhtään suoraa hannosta.
Itselleni kilpailusta jäi hieman valju olo, toki töitä ei ollut paljoa, mutta minusta tuntui, että tuomarointi on jymähtänyt. En pääsyt sellaiseen vaivattoman tuomitsemisen tunnelmaan, vaan kaikki tilanteet tuntuivat jotenkin hankalilta. No, ei auta kuin katsella syksylle seuraavia kisoja. Minulla oli kuljetus lentokentälle heti kilpailun päätyttyä ja maanantai aamuna suuntasin Frakfurtin kautta kotiin.
Tuomariterveisin
Timo Lehtonen, IJF B -tuomari
