Vuoden ensimmäiseksi EJU:n kilpailuksi valikoitui Riikassa järjestetty aikuisten Eurooppa Cup-kilpailu, johon Suomesta tuomareina osallistuivat Henri Mylly ja Timo Lehtonen. Suomesta oli myös kilpailijoita, joiden määrä pieneni viimehetken sairastumisten vuoksi. Paikalle olivat päässeet Joonatan Kujanhaara, Pihla Matikainen ja Teo Yliruusi, valmentajana toimi Esa Korkia-aho.

Reissu noudatti aikaisempaa kaavaa, saapuminen perjantaina, tuomaripalaveri lauantai aamuna, tuomitsemista kaksi päivää ja paluu kotiin maanantaina. Muiltakin mailta oli jäänyt kilpailijoita pois, sillä osallistujien määrä oli pienentynyt 166 ottelijaan. Tuomareita oli paikalle saapunut 20. Tämä tarkoitti, että tuomarointitöitä olisi varsin maltillisesti. Timon kohdalla tämä tarkoitti, että hän tuomitsi viikonlopun aikana 12 ottelua keskellä sekä toimi 17 kertaa avustavana.

Tarkkailijoiksi paikalle olivat saapuneet Alexandr Jatskevitch ja Annamaria Fridrich. Heidän lisäkseen paikalle oli kutsuttu EJU:n huipputuomareista Heather Loontjens, Jhon Ramaekers ja Vitaliy Sulima. Huipputuomarit tuomitsivat lauantaina osana tuomariryhmiä, jonka lisäksi he antoivat palautetta ja toimivat tarkkailijoiden apuna.

Tuomaripalaverissa korostettiin, että vuoden vaihteessa käyttöönotetut säännöt ovat yhä kokeiluvaiheessa, ja tulkinnat elävät kilpailusta toiseen. Tällä kertaa palaverissa keskityttiin seuraaviin asioihin.

Yuko
Yuko tuomitaan kyljelleen tulleesta heitosta, joka voi jopa olla hiukan kääntynyt vatsan puolelle. Mikäli alastulossa uken jalat tulevat mattoon, vartalon etupuolelle, yhtäaikaisesti kyljen kanssa, pistettä ei tule julistaa, mutta jos uke tulee ensin mattoon kyljelleen, ja vasta tämän jälkeen osuvat jalat, voidaan yuko julistaa.

Karhunhaliin uusi tulkinta
Palaverin yllättävin sääntötulkinta tuli karhunhali-otteesta. Aikaisempi tulkinta siitä, että mikäli torin kädet muodostavat ympyrän, eli kädet ovat kiinni toisissaan, tulee tästä julistaa shido. Tämä siis siinä tilanteessa, että karhunhali-ote otetaan ensimmäisenä otteena, jos tässä tilanteessa kädet ovat vain uken kehon ympärillä, erillään toisistaan, annetaan tilanteen jatkua

Uusi tulkinta on se, että mikäli torilla on ote ukesta, voi hän tämän jälkeen vaihtaa otteen karhunhali-otteeksi, jopa kädet yhdistäen, ja tämä on sallittu.

Varoituslinja
Yleisestä varoituslinjasta sanottiin, että linja on entistä sallivampi ja tuomarin tulisi käyttää passiivisuus shidoa “piristysruiskeena”, jolla kehottaa ottelijaa aktiivisuuteen. Varoituslinjaan palattiin viikonlopun aikana, erityisesti valehyökkäyksiin pyydettiin kiinnittämän huomiota, ja lisäksi muistutettiin, että ulosastumisesta voi ja pitää varoittaa, jos ottelija ilman mitään syytä poistuu ottelualueelta.

Sidonnat
Neljäs palaverissa mainittu asia koski sidontatilanteita, joista oli kaksi mainintaa: Osaekomin oikea-aikainen julistaminen, hallinnan pitää olla todellinen, ja mattotilanteessa tuon hallinnan syntyminen pitää nähdä ennen sidonnan julistamista. Toinen asia, johon palattiin muutamaan otteeseen viikonlopun aikana, on Sankaku-Gatame. Torilla on oltava hallinta uken jalasta, jotta sidonta voidaan julistaa alkaneeksi. Ei riitä, että pää/olkapää on hallinnassa ja tori on vatsallaan uken vieressä, vaan ote on oltava myös uken jalasta.

Timon kommentit
Lauantaina ykkösmatolla käytiin sarjan -73 ottelut. Vitaliy ja Heather toimivat esimerkkeinä ja auttoivat hankalissa tilanteissa, heiltä en saanut juuri palautetta. Oma tuomitseminen tuntui koko lauantai päivän todella takkuiselta. Uskon, että osaltaan tähän vaikutti se, että tuomitsin viimeksi tammikuun Samurai-Cup kilpailussa, eli uusilla säännöillä tuomittuja otteluita oli takana varsin vähän. Tahmeus näkyi otteluissa eräänlaisena epävarmuutena, ja aiheutti heti ensimmäiseen otteluun, koko päiväksi vaivaamaan jääneet kaksi mate-virhettä.

Uusien ottelusääntöjen mukaan tuomarin ei tule komentaa mate ottelijoiden noustessa matosta, jos tilanne ei ole vaarallinen. -73 kilon ottelussa Huerta (ESP) – Zhumazhanov (KAZ) onnistuin kuitenkin julistamaan peräti kahdesti mate, kun ottelijat nousivat matosta, ottelualueen rajalla. Ensimmäisessä tilanteessa siniselle ottelijalle olisi pitänyt antaa yuko, jonka avustavat pyysivätkin minua antamaan. Saman ottelun toinen mate-virhe oli se, joka jäi vaivaamaan, vaikka videotarkastuksen jälkeen tilanteesta ei pistettä annettukaan (valkoisen ottelijan Ippon, joka olisi muuttanut ottelun lopputuloksen). Valkoinen ottelija teki eräänlaisen o-sotogari yrityksen polviltaan, josta päätyi vatsalleen. Sininen ottelija lähti jatkamaan mattoon, jonka jälkeen valkoinen ottelija nousee ylös sininen ottelija selässään, josta valkoinen saa tehtyä ko-uchi-garin. Tilanteen voi tulkita, niin, että tilanne oli vaarallinen, koska sininen ottelija oli valkoisen reppuselässä, jolloin mate olisi ollut hyväksyttävissä. Näin tarkkailijat tämän tilanteen näkivät, ja pisteet jätettiin antamatta.

Toinen kinkkinen tilanne sattui kolmannessa tuomitsemassani ottelussa (ESP-KAZ), jossa sininen ottelija lähti tekemään Kata-gurumaa, johon valkoinen reagoi tekemällä Sumi-gaeshin. Olin sijoittunut hyvin ja näin sinisen alastulon, enkä julistanut tekniikasta pistettä. Avustavat tarkistivat tilanteen videolta, ja pyysivät antamaan yukon valkoiselle ottelijalle sumi-gaeshista, joka olisi ollut aivan oikea tuomio, jos sininen ottelija olisi tullut mattoon yukon arvoisesti, sillä hän oli blokannut sinisen Kata-Guruman ja aloittanut uuden hyökkäyksen. Julistettuani pisteen nousi Jatskevitch ylös ja kävi sanomassa tuomareille, että heitosta ei tule julistaa pistettä. Yuko siis pyyhittiin pois taululta, ja ottelu jatkui. Nämä jäivät päivän ainoiksi korjauksiksi, mutta aiheuttivat itselleni todella epävarman tunteen, jollaista en ole aikoihin kokenut. Lauantain saldo kuusi keskellä tuomittua ottelua ja yhdeksän ottelua avustavana.

Sunnuntaina matollemme saatiin tarkkailijaksi Jhon, jolta saa todella hyvin palautetta. Hän katsoo kaikki ottelut ja merkitsee niistä huomiot ylös, jotka hän käy päivän päätteeksi läpi jokaisen kanssa. Vaikka sunnuntain tuomitseminen tuntui huomattavasti paljon rennommalta, ja tuomitseminen sujui ilman korjauksia, niin sain palautteeksi, että jännittäminen näkyy kehonkielessäni. “Lentävät”-kädet ovat palanneet. Luulin päässeeni tästä jo eroon. Etenkin tiukoissa otteluissa kehoni jännittyy ja kädet nousevat irti vartalosta ennen kuin minun varsinaisesti tarvitsee niitä käyttää. Tämä on asia, johon minun on jatkossa kiinnitettävä todella huomiota. Sunnuntaina sain tuomita -57 ja -90 kilon sarjoja, joissa ottelut olivat varsin selväpiirteisiä. Sunnuntain saldo oli lauantaitakin pienempi, kuusi keskellä ja kahdeksan avustavana tuomittua ottelua.

Kokonaisuudessaan viikonlopusta jäi todella ristiriitainen tunne. Ero päivien välillä oli valtava. Lisäksi tuomaroinnin vähäinen määrä ei helpottanut uusien sääntöjen omaksumista. Tästä on hyvä jatkaa 5-6.4.2025 pidettävään Dubrovnikin European cup:iin.

Henrin kommentit
Matollamme oli lauantaina N-63 ja -78 sekä M-66 sarjat. Jhon Ramaekers oli meidän maton sparrarina, joka tuomitsi alkuotteluita sekä tarkkaili muun ajan tuomareiden tekemistä. Uskomatonta miten hänellä riitti energia molempiin. Päivän päätteeksi häneltä sai halutessaan palautekeskustelun. Tuomitsin alkuotteluissa viisi keskellä ja 10 avustavana. Finaaliblokissa sain tuomita M-66 toisen pronssiottelun keskellä ja olla kahdessa muussa avustavana. Ottelut eivät sinänsä tarjonneet mitään ihmeellistä, mutta itse huomasin, miten hankala on antaa yuko-pisteet vatsalle kääntyneestä heitosta. Päivän mittaan linja löytyi. Pieniä muokkauksia sekä ohjeita sain Jhonilta päivän päätteeksi, mm. kuristukseen päättyneen ottelun jälkeen mokasin ja käänsin selän hetkeksi ottelijoihin, tästä sain kuulla myös sparrarilta. Yleisesti lauantai sujui kohtalaisesti, oma-arvioni välttävästä kelvolliseen.

Sunnuntaina matollamme oli mm. M-81, N-52 ja N-48 sarjat. Sparraaja vaihtui Jhonista Heatheriin ja Vitalyyn. Jo ensimmäisessä ottelussa huomasin, että sparraajat olivat jo keskenään erilaisella näkökannoilla liikkeellä. Päivän ensimmäisessä ottelussa, jossa olin avustavana, olimme kolmikkona sitä mieltä, että ottelija käveli ulos ottelualueelta ja annoimme tästä shidon. Tuomari pyysi vielä katseellaan tästä varmistuksen ja nyökkäsimme että asia on ok, varoita ulosastumisesta. Vitaliy tuli heti tämän jälkeen ja kysyi “miksi shido?” ja että pyyhkikää se pois. Hieman hölmistyneenä teimme työtä käskettyä. Samasta asiasta oli nimittäin lauantain palautepalaverissa pyydetty varoittamaan ottelijoita. Eli jos ottelija kävelee ulos alueelta ns. vapaaehtoisesti, tulee ottelijaa varoittaa. Ottelun jälkeen pyysin Heatherilta kommentin asiaan liittyen, ja hän oli varoituksen kannalla.

Sunnuntai meni kokonaisuudessaan huomattavasti paremmin omalta osaltani, löysin valehyökkäykset sekä yukot mielestäni hyvin, mitkä edellisenä päivänä olivat tuottaneet hieman ongelmia. Sain tuomita viisi ottelua keskellä ja yhdeksän avustavana. Finaaliblokissa N-48 finaali keskellä ja kahdessa ottelussa avustavana. N-48 finaali oli kahden italialaisen välinen karsea näytös, josta voitto irtosi yukon erolla. Itse heittotilanne tuli itsestäni poispäin ja annoin avustavien ratkaista oliko heittotilanne no score vai yuko.

Lopputulemana viikonloppu tarjosi mielestäni liian vähän keskellä tuomittavia otteluita, mutta aikuisten tasolla ottelut olivat selkeitä. Riikaa edeltävät SM-kisat onneksi toivat jonkinlaisen varmuuden uusilla säännöillä tuomitsemiseen. Loppuvuoden aikana tavoitteena on käydä muutaman kerran ulkomailla sekä kotimaan kisoissa tuomitsemassa. Tuomarointi on kuitenkin rutiineihin perustuvaa toimintaa ja rutiinit pysyvät hallussa säännöllisillä toistoilla.

Timo Lehtonen, IJF B -tuomari
Henri Mylly, IJF B -tuomari