Judoliiton työntekijöitä, valmentajia, hallitusta ja puheenjohtajaa arvostellaan välillä milloin mistäkin syystä. Hyvä niin; saa ja pitääkin arvostella kunhan se tapahtuu asiallisesti ja toisiamme arvostaen.

Asiallisen kritiikin pitäisi jo itsessään viedä asioita eteenpäin, mutta parasta kritiikkiä on tuoda samalla omia ehdotuksia kuinka asioita pitäisi korjata. Ja aina vain parempi jos kritiikin esittäjä käärii hihat ja tulee mukaan kehittämään Suomen judoa entisestään eteenpäin.

Onko urheilija keskiössä?

Lyhyt vastaus on!

Judoliitto on sitoutunut yhteistyössä Olympiakomitean kanssa parantamaan suomalaisen huippu-urheilun yhteistyötä, osaamista, menestystä ja arvostusta yhdessä urheilijoiden, seurojen ja taustajoukkojen.

Tässä yhteistyössä on sovittu, että toiminnan keskiössä on urheilija.

Urheilija- ja lajikohtaisesti rakennetun tukijärjestelmän ja tukitoimintojen tavoitteena on mahdollistaa ammattimainen valmentautuminen, motivoida urheilijaa ja hänen valmennustiimiään ja parantaa huippu-urheilun toimintaedellytyksiä kohti parempaa kansainvälistä menestystä. Mm. tämän vuoksi Judoliitossa pääpanokset on laitettu keskitettyyn valmennukseen ja olympiavalmennuskeskukseen Urheaa, useaan palkattuun valmentajaan ja oto-valmentajaan, eri tasoiseen kilpailu- ja leiritoimintaan jne.

Suomen judon kokonaismuutos ja siihen liittyvä keskittämisratkaisu on nyt jatkunut reilu 3 vuotta. Näin iso muutos aiheuttaa väistämättä kolhuja eri suuntiin ja tuo muutos ei istu kaikille urheilijoille eikä kaikille valmentajille. Tehdessään erilaisia ikäviäkin päätöksiä, liiton hallitus ja henkilöstö noudattaa vuosikokouksen (= jäsenseurojen) päättämiä suuntia ja strategiaa.

Kuvassa oleva suomalainen huippu-urheiluverkosto on käytettävissä myös kaikille huipulle tähtääville judokoille. Kannustankin kaikkia sinne tähtääviä hyödyntämään verkostoa. Ja mikäli tuntuu, ettei urheilija saa ääntään kuuluville, niin kannattaa lähestyä liiton johtoa matalalla kynnyksellä; tarvittaessa apuja löytyy varmasti. Esim. Urheasta saa monenlaista tukea, fysioterapiaa, henkistä valmennusta, keskusteluapua jne. Mutta urheilija itse päättää haluaako olla tässä verkostossa mukana ja ottaa näitä vastaan.

Muusta kritiikistä ja huhuista

Intohimo-asioissa, kuten urheilu, liikkuu usein erilaisia epäilyksiä, huhuja, salaliittoteorioita jne. Judoliitossa on avoin ja tasa-arvoinen linja ja ketään ei kohdella tietoisesti huonosti, epäasiallisesti, epätasa-arvoisesta, ’pärstän mukaan’ jne. Kaikelle toiminnalle Judoliitossa löytyy perusteet, jotka kestävät päivän valon. Tosin samaan aikaan, liitossa on mm. urheilijoihin ja valmentajiin liittyen sellaista tietoa, joita ei voi julkisesti jakaa.

Usein myös seuratoimijoissa ja valmentajissa löytyy persoonia, joiden mielestä heidän tapa toimia olisi ainoa oikea. Tämäkin on hyvä asia, mutta demokratiaan kuuluu tuoda omat asiansa reilusti ja oikeissa paikoissa esille ja sen jälkeen enemmistön päätöksen mukaan mennään.

Kun paljon tehdään, niin toki virheitäkin sattuu niin hallinnossa kuin valmennuksessa. Hyvä tahto on kuitenkin pyrkiä niitä jatkuvasti korjaamaan, huomioiden tietysti liiton rajalliset resurssit.

Epäasiallinen kohtelu

Judoliiton linja on ollut viime vuodet se, että kaikki epäasialliset kohtelut käsitellään eikä mitään ’lakaista maton alle’. Osaa ilmoituksista Kamppailulajien kurinpitovaliokunta ei käsittele ollenkaan, mikäli eivät näe asian kuuluvan heille. Osaa asioista käsittelee Suomen urheilun eettinen keskus, SUEK. Pyrimme tästä vuodesta alkaen ohjaamaan ilmoitukset ensisijaisesti Ilmo-kanavaan, jossa voi valita koskeeko asia eettistä rikkomusta, turvallisuusrikkomusta, kilpailumanipulaatiota vai dopingrikkomusta.

Linkki Ilmo-kanavaan https://ilmo.suek.fi/

Tällä yhteenvedolla toivotan kaikille hyvää alkanutta vuotta ja mikäli yllä olevat asiat aiheuttavat kysymyksiä tai pohdintoja, niin kannattaa soittaa, laittaa sähköpostia tai tulla keskustelemaan judotapahtumissa.

 

Esa Niemi
Puheenjohtaja