Kata-sankaku-tilanteeseen täsmennyksiä

Tuomaripalaveri pidettiin tavan mukaan käytännöllisenä. Siinä käytiin läpi kata-sankaku ja sitä vastaavat tilanteet. Tilanteesta kerrattiin se, että mikäli tori lukitsee kata-sankakua tehdessään uken jaloillaan, tulee tuomarin julistaa mate. Tuomarin on myös komennettava mate, jos ottelija/ottelijat nousevat kata-sankaku otteesta tachi-wazaan. Mietimme myös sitä, että milloin tilanne muuttuu tachi-wazaksi ja milloin mate pitää komentaa. Torihan ei ole automaattisesti ko. tilanteessa tachi-wazassa, vaikka hän kävisikin välillä jaloillaan sillä tori voi nojata ukeen, eikä nostaa tätä. Silloinhan matea ei komenneta. Mate kuitenkin komennetaan, mikäli tilanne täyttää nostamisen tunnusmerkit eli tori on nostoasennossa

Sukelluksiin täsmennyksiä

Sukelluksista todettiin, että sukelluksen tunnistaa siitä, että torin pää koskettaa tatamia ensimmäisenä ja että päätä käytetään tukipisteenä. Tilanne ei ole sukellus, mikäli tori on polvellaan tai polvillaan tai pään lisäksi tatamissa on esim. torin käsi tai olkapää. Pään viistäminen mattoa ei myöskään täytä hansokun kriteereitä, sillä silloin niskaan ei kohdistu painoa.

Valehyökkäyksissä on erotettava huono hyökkäys ja valehyökkäys

Tilanne ei ole valehyökkäys, vaan huono hyökkäys, mikäli uke joutuu reagoimaan esim. jalalla tai kädellä blokkaamalla. Tällöin ei ottelijaa saa rangaista shidolla.

Sonomaman komentaminen harkintaan

Sonomaman komentaminen todettiin ongelmalliseksi, koska uke kuulemma hyötyy tilanteesta eniten. Sonomamahan komennetaan matossa esimerkiksi silloin, jos uke painaa toria naamasta sidonnassa ollessaan. Tuomari keskeyttää ottelun sonomamalla, antaa varoituksen ja jatkaa yoshilla. Tällä kertaa ohjeeksi annettiin antaa tilanteen jatkua ilman sonomamaa ja rangaista rikkeen tehnyttä ottelijaa vasta tilanteen loputtua. Tämä kuulostaa kummalta sillä tällä systeemillä uke voi tulla sidonnasta pois naamasta painamalla ja saada siitä vain shidon. Mikäli varoitus annetaan lennosta, saisi uke rangaistuksen heti, mutta millä varmistetaan, että uke tajuaa saaneensa varoituksen, eikä toista rikettään heti perään.

”Ude-garami selän taakse tehtynä” vaatii vielä käsittelyä

Viimeiseksi asiaksi palaverissa nostettiin uken selän taakse tehtävä ude-garami. Huonosti tehtynähän kyseinen lukko kohdistuu olkapäähän ja sääntöjen mukaan muut kuin kyynärlukot ovat kiellettyjä. Asian tekee ongelmalliseksi se, että ko. tekniikka löytyy Kodokanin tekniikkalistalta ja japanilaiset ottelijat viljelevät sitä otteluissaan. Mikä olisi siis sellainen helposti selitettävä sääntö, jolla kyseisen tekniikan tekemisen laillisuus tai laittomuus saataisiin selvitettyä? Aikoinaan tällainen oli se, että liike oli sallittu, jos tori liu’utti lukkoa tehdessään uken nyrkkiä tämän omaa selkää pitkin. Jos nyrkki nousi selästä, tuli tuomarin komentaa mate olkalukosta. Muistaakseni silloinkaan ei kuitenkaan varoitusta siitä annettu. Nyttemmin sääntönä on pidetty sitä, että mikäli ukella on mahdollisuus rullata lukkoa karkuun, niin lukon tekeminen on sallittu. Täten ude-garami selän taakse on ollut oiva keino kääntää vastustaja selälleen ja siitä sidontaan. Toisinaan lukosta on annettu hansokujakin varsinkin, jos tori on istunut uken selän päällä ja vääntänyt mahallaan makaavan uken kättä tämän selän taakse.

Kilpailupäivien tuomaripalavereissa nostettiin esille tuttuja asioita

Varoitukset pitää antaa ajallaan ja ne on näytettävä oikealla käsimerkillä, julistuksien ja käsimerkkien on oltava selkeitä, pitää sijoittua oikein nähdäkseen tilanteet niin ne-wazassa (erityisesti kuristukset) kuin tachi-wazassa (alastulot), tuomarin on kontrolloitava tataminsa siitä lähtien, kun ottelijat saapuvat sille ja lähtevät siltä.

Oma tuomarointini sujui kohtuullisesti

Onnistuin olemaan rennoin mielin, luottamaan tekemiseeni ja nauttimaan tuomaroinnista. En ottanut paineita varoituksien antamisesta sen erityisemmin, vaikka niiden riittävä antaminen on ollut haasteeni. Muutamia virheitä tapahtui (en julistanut suorituspistettä tai julistin ja se pyyhittiin tai annoin tilanteen jatkua sukelluksen jälkeen liian pitkään) mutten jäänyt vatvomaan niitä pidempään. Otan niistä opikseni ja toimin seuraavalla kerralla paremmin. Luotan siihen, että tuomaroinnin onnistumisen ratkaisee kuitenkin kokonaisuus, eivätkä tällaiset ottelun ratkaisun kannalta merkityksettömät julistuksien myöhästymiset. Merkityksettömällä virheellä tarkoitan sellaista virhettä, joka ei vaikuta ottelun kulkuun, esim. videotarkistuksen perusteella annettava suorituspiste. Todellisina virheinä koen esim. vääräaikaisen maten, antautumisesta myöhästymisen tms. Viiteen päivään mahtui myös monia haastavia tilanteita, joissa taas selvisin mielestäni todella hyvin.

IJF World Judo Tour’in tuomaroinnit jatkuvat

Tästä on hyvä jatkaa Uzbekistanissa lokakuun alussa pidettäviin kahdeksanpäiväisiin MM-kilpailuihin. Siihen tuomarointimaratoniin valmistaudun analysoimalla tämän kisan tuomarointini. Loppuvuodenkin ohjelma on jo lyöty lukkoon. Mikäli kaikki menee hyvin, niin MM:ien jälkeen tuomitsen vielä Bakussa Grand Slamissa ja Jerusalemissa Mastersissa. Täten saan olla vielä mukana maailman huippujudon IJF World Judo Tourin kilpailuissa.

Veli-Matti Karinkanta
Olympiatuomari