Tuomareina: Eero Pelkonen ja Otso Koski

Järjestely ja kisapaikka

Kokonaisuudesta oltiin hyvinkin tyytyväisiä, vieraanvaraisuus oli joiltakin osin erittäin korkeaa tasoa. Tilaustaksi nouti lentokentältä nimikyltillä ja vei varsin tasokkaaseen hotelliin. Myös kyytejä hotellilta kisapaikkaan ja takaisin oli järjestetty.

Pienehkö epäilys heräsi, kun lauantai lounas oli hitaanpuoleisen nakkikioskin pitkässä jonossa seisomista, vaikka tuomareilla oli vain puoli tunti aikaa syödä. Illallinen oli taas tämän vastakohta ja korjasi oikein tyylillä päivän ponnistuksesta syntynyttä ravinnon tarvetta.

Tekniikka oli jokseenkin hallussa ainakin kahdella tatamilla kolmesta. Erityisen paljon kiitosta sai todella helppokäyttöinen jatkuva videon tallennus kahdella tatamilla (1 ja 2 tatamit). Kolmannella tatamilla oli taas se vanhin järjestelmä, josta ei juuri ollut apua, joten lähes ns. ”vanhaan malliin” mentiin tatami 3:lle.

Mitali ottelut käytiin tatameille 1 ja 2, jolloin kaikki tuomarit pääsivät tutustumaan ja hyödyntämään hyvää kamera-tekniikkaa ja helppoa ohjelmistoa.

Hieman hymyä aiheutti muutaman minuutin sähkökatkos. Onneksi Judoshiai jatkaa siitä mihin on jäänyt, kun töpseli irtosi seinästä 😉

Alastulot – Score or No score

Kaiken kaikkiaan alkaa tuomareille kehittyä kyky tulkita alastuloja uusien sääntöjen mukaisesti. Harvalla oli tästä epäselvyyttä, moni valitti kuitenkin pandemiasta johtunutta rutiinin puutetta.

Samaa ei uskalla sanoa yleisöstä. Ns. ”rulleista” huudettiin usein waza-ari, samoin kylkien kastumisista, joissa kyynärpää on sisällä mutta napa selvästi tatamia päin. Vastaavasti protestoitiin 90+ asteen alastulot, joissa kyynärpää oli ulkona.

Kisan loppupalaverissa vastaava tuomari kuitenkin totesi, ettei ole koskaan saanut näin vähän valituksia tai ylipäänsä kritiikkiä tuomaroinnista. Jos yhteenlaskettuna ehkä kaksi kertaa joku tuli toimitsijapuolelle kysymään tilanteesta tarkennusta, eli hyvä me!

Sonomama – Yoshi

Vaikkei me kumpikaan oltu matolla siinä hetkessä, mutta kuinkakohan usein kuulee arvokisoissa tai ylipäänsä sonomaman? Nuori paikallinen tuomari oli antamassa juji-gatamesta ipponin, koska tulkitsi käden liikkeen antautumisena, uken käsivarren ollessa käytännössä teknisesti lukittu. Uken protestoinnin myötä hän tajusi tilanteen, mietti hetken ja julisti sonomaman, juoksi pöydälle ja kysyi ohjeita. Juoksi takaisin ja sanoi yoshi. Tilanteesta ei ehtinyt syntyä pisteitä.

Hansokumake

Kilpailua edellisenä iltana käytiin keskenämme läpi IJF:n tuoreinta, eli maaliskuun julkaisua SOR:stä, vitsailtiin suoran hansokumaken kohdalla että “nämähän ne tulee kaikki meillä vastaan näissä kisoissa”. Olisipa jättänyt sanomatta tuon lauseen. Kummallekin tuli ainakin yksi vastaan matolla ja moni muu sitten pöytätuomarina.

Eräässä U21 miesten matsissa tapahtui hurjan nopea vaaratilanne ne-wazaan transition jälkeen, kun sininen ottelija oli epäonnistuneen heittoyrityksen jälkeen joutunut mahalleen puolustamaan ja valkoinen selän päälle. Valkoinen nousi pystyyn, sieppasi sinisen kauluksen, pudottautui takaisin alas ja repi sinisen pään/kaulan hurjalla tempauksella itsensä päin jättäen polven uken selkään vastapainoksi. Selkäranka taittui vaarallisesti eikä ukella ollut mahdollisuutta paeta, kun lonkka oli vielä tatamia vasten. Otso huusi salamannopeasti mate ja uke kirkku kivusta, onneksi tori päästi jo pian irti. Ukella meni hetki ennen kuin hänen kanssaan pystyi vaihtamaan sanaa. Annettiin suora hansokumake erittäin vaarallisesta teosta.

Ruotsalaistuomarin mattovuoroon ilmestyi hiuspanta, jossa oli koristeena kullattu, ilmeisesti kovasta muovista valmistettu helmi, ehkä pienen pavun kokoinen. Jälleen suoran hansokumaken tilanne. Tuomarilla sattui olemaan sääntökirja printattuna pöydällä ja hän vei sitä valmentajalle näytille. Asia oli harmillinen, mutta yksiselitteinen.

Eerolle sattui myös harmillinen, turha hansokumake. Kyseessä oli U18 loppuottelu, jossa valkoinen voitti waza-arilla ja sinisen pettymys yltyi tuomariin kohdistuvaksi, loukkaavaksi, judon ja ylipäänsä urheilun hengen vastaiseksi puheeksi. Tyynenä Eero toi asian pöydän tietoon ja tatamista vastaavan tuomarin ohjeella annettiin tästäkin suora hansokumake.

Kaikista turhin oli kolmesta shidosta kerätty hansokumake hiusten korjaamisesta. Tässä ei ollut mahdollisuutta tulkita tilanteen toisin.

Oma oppi

[Otso:] “Samurai cupista mukaan ottamaani kehittämistarpeiden listan kärjessä oli rajatilanteet. Muistan sanoneeni Veli-Matille, että taidan yrittää katsoa tilanteet (aikomus heittää) liikaakin loppuun reunalla. Hän vastasi ”olet oikeassa, että tilanteesta ei tarvitse rajalla antaa shido, mutta oliko se oikeasti tilanne?”. Eli opi tunnistamaan ”tilanteet” paremmin niin rajatilanteetkin helpottuu. Näin tein ja mielestäni onnistuin. Kiitos Veli-Matti!”

[Eero:] “Tuomaroinnit, kuten kaikilla viimeisten vuosien varrella ovat jääneet hyvin vähäiseen. Tämän vuoden alun useat kilpailut ovat palauttaneet hieman uskoa omaan tekemiseen. Samurai Cupit olivat tarpeen, jotta sai jälleen tuntuman.

Rajatilanteet ja tasaväkisten otteluiden passiivisemman ottelijan ”löytäminen” olivat erityisesti omalla kohdallaan eniten huomion kohteena. Mielestäni onnistuin rajatilanteissa hyvin ja tilannesilmä oli niissä kohdallaan.

Tasaväkisissä otteluissa passiivisemman löytäminen vaatii vielä harjaantumista. Muuten otteluiden pisteytykset onnistuivat hyvin, vain muutama avustavien tuomareiden muutos kahden päivän aikana oli hyvä osoitus siitä. Kilpailupäivät omasta puolesta sujuivat hyvin ja tekeminen tatamilla oli rauhallista, harkitsevaa ja loppuun katsottuja tilanteita.”

Väärä oikea ippon

[Otso:] “Ehkä huvittavin hetki oli erään FIN-DEN matsin ippon. Sei-oitoshista uke selälle niin ettei maamerkki enää näkynyt ja jalatkin osoitti suoraan kohti kattoa – katsoin tilanteen varmasti loppuun ja annoin ipponin. Voittajan julistuksen hetkellä molemmat ottelijat alkoivat hihitellä toisille ja yhteen ääneen totesivat (englanniksi) ”ei tuo ollut mikään ipponi – juu ei mun ka mielestä 🙂 ”. Pöytä katsoi tilanteen silloin videolta, ja itsekin katsoin sitä jälkeenpäin opetusmielessä ja kas, tuomio oli oikein – sääntökirjan mukaisesti sitä ei olisi millään kriteerillä voinut alentaa waza-ariksi, vaikka ottelijat olisi kuinka halunnut jatkaa.

Tämä tapahtui muutenkin poikkeuksellisessa vyyhdessä ipponeita. Tulin matolta pois etuajassa koska alkoi kertyä jo enemmän kuin kourallinen matseja putkeen. Katsottiin videolta koko tämän kierrokseni tuomiot yhdessä norjalaistuomarin kanssa, koska pöytä peruutti yhden waza-arin ja hän halusi näyttää miksi oli kanssani samaa mieltä – tuomioni olikin oikein. Lopputuloksena voin todeta, että sillä kierroksella meni kaikki putkeen vaikka se epätodelliselta kuulostaakin.”

Tuomarit

Porukkaan kuin porukkaan mahtuu aina monenlaisia persoonia, mutta tässä oli kokoontunut varsin sopusointuinen ja judosta innostunut tiimi. Molemmilla matolla löytyi jotakuinkin heti se yhteinen linja, yhteistyö sujui ja jokainen rohkeni sekä kysymään että antamaan palautetta riittävän useasti.

Meille kummallekin siunautui runsaasti mitaliotteluita mattotuomareina ja myös muutama finaali. Myös kisan viimeinen joukkueiden matsi ja voittajan julistus oli suomalaistuomarin käsialaa. 🙂 Seuraava Nordic taitaa olla Norjassa, olisipa hienoa päästä sinnekin tuomaroimaan ja tapaamaan monia tämän kerran tuomareista uudestaan!

Eero ja Otso