(kuva: IJF, Emanuele Di Feliciantonio)

Kolmetuntisessa käytännönläheisessä tuomaripalaverissa käytiin läpi kaikki 12 uutta sääntökohtaa

IJF Judo World Tourin tapaan kilpailun tuomaripalaveri pidettiin tatamilla judogi päällä. Lähes kolmituntisen setin aiheena olivat vuoden vaihteessa julkaistut 12 sääntökohtaa. Runkona toimivat aiheesta julkaistut klipit, joista keskusteltiin ja välissä harjoiteltiin käytännössä. Mielestäni merkittävin tarkennus oli korelaisen seoinagen tarkentaminen.

Kyseiseksi tekniikaksi lasketaan kaikki samanpuolen kauluksesta kahdella kädellä tehdyt hyökkäykset kiertämällä korelaisen seoi-nagen suuntaan riippumatta torin kierron määrästä. Jopa suoraan eteenpäin tästä otteesta tehdyt hyökkäykset tulee tulkita kielletyiksi tekniikoiksi ja niistä tulee rangaista shidolla.

Tuomarointi alkoi tyydyttävästi

Ensimmäisen päivän tekemiseni tuntui ihan asiallisesta tai ainakin omasta mielestäni selkeämmältä ja terävämmältä, kuin pitkiin aikoihin. Marraskuun Abu Dhabin kisan ekaan päivään verrattuna tämä päivä oli paljon parempi, sillä annoin varoituksia mielestäni aiheesta ja hyvällä ajoituksella. Lisäksi alastulojen pisteytykset osuivat kohdilleen eikä vääräaikaisia mate-komentoja tapahtunut. Ajatukseni oli kirkas ja otteluiden tulkitseminen tuntui selkeältä.

Finaaleissa sain kuintenkin herätyksen N-52 Uzb-Hun pronssiottelussa jalkaotteesta. Näin uzbekin olevan linkkariasennossa kädet vastustajan reisillä, joten komensin maten ja liian nopean hazimen. Tuossa tilanteessa olisi pitänyt antaa oma-aloitteisesti, joko puolustavasta asennosta tai jalkaotteesta varoitus. Ajattelin varmaan, että kaksi varoitusta ottelun tuossa vaiheessa olisi liikaa, jotten komensin hazimen. Sain kuitenkin välittömästi radioon käskyn julistaa toisen shidon uzbekille. Tämä jäi harmittamaan.

Ensimmäisen päivän tuomaripalaverissa löydettiin paljon korjattavaa, jopa ottelun avaamisessa

Päivän loppupalaverissa käytiin käytännössä kaikki tarkkailijoiden havaitsemat epäkohdat läpi. Tämä tapahtui kunkin tarkkailijan ottelulistoihin merkitsemien muistiinpanojen avulla. Niiden yhteenvetona voin sanoa, että muistiinpanojen mukaan kaikissa ottelusääntöjen osa-alueissa, mukaan luettuna tuomarin tatamille menemisessä, kumarruksessa ja ottelun avaamisessa oli ollut parannettavaa.

Kisan toinen päivä tarjosi haasteita ipponin peruutuksen muodossa, mutta huipentui N-70 finaalin tuomitsemiseen

Kisan toisena päivänä olo oli edelleen virkeä ja tunsin hallitsevani tuomaroinnin. Tämä tunne kuitenkin kostautui hieman, sillä N-70 Gbr-Isr ottelussa julistin itsevarmana israelilaisen kylkialastulosta britille waza-arin. Tilanne olisi harkita tarkemmin, sillä uke tuli alas liikaa mahan puolelle ja jouduin perumaan julistamani waza-arin.

Toinen takaisku tapahtui M-73 Kaz-Ita ottelussa. Kazakki nimittäin hyökkäsi kata-otoshilla, jonka vastaliikkeenä italialainen lähti heittäytymään selälleen aikomuksenaan paiskata kazakki tawara-gaeshimaisesti ylitseen. Omasta näkövinkkelistäni havaitsin kuitenkin kazakin muuttavan heittonsa suuntaa ja jatkavan hyökkäystään italialaisen haluamaan suuntaan. Tätä ajatustani tuki omassa mielessäni se, että kazakin loppukontrolli on aivan täydellinen. Täten julistin ipponin ja osoitin kazakin aloituspistettä osoittaakseni, että olen täysin varma tuomiostani.

Sain kuitenkin käskyn odottaa ja vähän ajan päästä perua ipponin. Siinä vaiheessa harmitti vietävästi, mutta onnistuin kuitenkin hoitamaan ottelun kunnialla loppuun. Tauolla tatamini tarkkailija Udo Quellemalz tuli juttelemaan tuosta ippontilanteesta kanssani ja sanoin tilanteen ollen äärimmäisen vaikea. Sain myös katsoa tilanteen videolta. Sen perusteella voin sanoa, että sekä ipponiin, että sen perumiseen löytyy argumentteja.

Toisen päivän tuomaripalaverissa päätettiin, että niska-/yläselkä alastuloista julistetaan waza-ari

Toisen päivän loppupalaveri mentiin samalla kaavalla kuin ekankin päivän palaveri. Tällä kertaa pääaiheena oli kuitenkin niskoilleen (niska ja hartioiden yläosa kastuvat) alastulon pisteytys. Tilannehan ei voi olla ippon, koska uken selkä ei kastu, mutta eittämättä tilanne on waza-ari (suomeksi ”tekniikka näkyi”).

Kuitenkaan ottelusääntöjen alastulojen pisteytyskuvissa tuota hartioiden yläosan kastumista ei huomioida lainkaan, vaikka loogisesti pitäisi: waza-arin arvoisia alastuloja kuvaavissa selkä-nuoli-kuvissa pitäisi olla nuoli myös hartioiden yläosalla.

Keskustelun seurauksena päätettiin sääntöihin lisätä hartioilleen tulo waza-ariksi. Sääntö on voimassa välittömästi.

Omiin otteluihin palaverissa viitattiin, kun sanottiin, että osaekomin julistaakseen pitää ottelijalla olla kunnon kontrolli, sillä on hassun näköistä, jos tuomari julistaa osaekomin ja uke tulee sieltä heti pois. Itselleni se tapahtui N-70 Ned-Jpn finaalissa, jossa julistin uki-gatamesta osaekomin, josta tori jatkoi hetikohta juji-gatameen. Minun olisi pitänyt kuulemma odottaa parempaa kontrollia ennen osaekomin julistamista.

Ajattelen itse kuitenkin niin, että osaekomi on parempi julistaa heti, kun olettaa sen olevan päällä, jottei sekunteja menetetä. Olen tästä hidastelusta nimittäin palautetta joskus aikoinani saanut. Mikäli uke tulee sidonnasta pois ja tuomari joutuu julistamaan toketan, ei se ole keneltäkään pois.

Viimeisen päivän viimeisen ottelun haastavan ratkaisutilanteen tuomitseminen meni nappiin

Kilpailun viimeinen päivä sujui myös ihan hyvin. Onnistuin säilyttämään rauhallisuuteni, mutta olemaan samalla jämäkkä ja napakka. Erityisen hyvin onnistuin kisan viimeisen tuomitsemani N-78 Por-Ita ottelun ratkaisutilanteessa: kun portugalilainen johti waza-arilla, hyökkäsi italialainen kata-otoshilla. Portugalilainen käytti tilanteen hyväkseen ja paiskasi vastustajansa käsitekniikalla komeasti mattoon ja jatkoi sidontaan.

Koska en ollut ihan varma, että oliko tilanne pystytekniikkaa vai mattotekniikkaa, niin ajattelin, että jos julistan tilanteesta portugalilaiselle heitosta waza-arin, seuraa siitä waza-ari awazate-ippon, ottelija keskeyttää tilanteensa ja orastava sidonta menetetään. Mutta entäpä, jos tilanne olisikin mattotekniikkaa ja waza-ari peruttaisiin? Se olisi kyllä paha virhe.

Täten päätin jättää ”heiton” pisteyttämättä ja annoin mattotilanteen kehittyä sidonnaksi. Mikäli tarkkailijat toteavat tekniikan pystytekniikaksi käskyttäisivät he minua julistamaan waza-arin ja osaekomi keskeytyisi, mutta portugalilainen voittaisi silti. Odotin sidonnan aikana jännityksellä, että saanko julistaa heitosta waza-arin, mutta sain kuitenkin odottaa sidonnan loppuun saakka. Tällä perusteella tarkkailijat totesivat tilanteen olleen mattotekniikkaa.

Hallin screenin uusinnasta näin, että italialainen on heittoa tehdessään kankku tatamissa, josta portugalilainen nostaa hänet ilmaan, paiskaa komeasti tatamiin ja ottaa sidonnan. Koska istuma-asento on ne-wazaa, eikä uke nouse itse vapaaehtoisesti tatamista ylös, ei siitä pylläytyksestä voi saada heittopistettä. Täten ratkaisuni osui tällä kertaa nappiin.

Ijf sai koulutusmateriaalia ja allekirjoittanut virkeästi alkaneen alun uudelle tuomarointivuodelle

Kilpailun loppupalaverissa todettiin, että kauden kolme kilpailua olivat tarpeelliset uusien sääntöjen yhtenäistämiseksi. IJF sai näistä kisoista videoklippejä kattavamman koulutuspaketin tekemiseksi. Olen omaan tekemiseeni tyytyväinen, sillä sain karkoitettua nuutuneen mieleni ja onnistuin tuomaroimaan virkeänä ja napakasti. Tästä on hyvä jatkaa tuleviin koitoksiin.

Veli-Matti Karinkanta
Olympiatuomari