Kilpailun aloituspalaverissa selkeytettiin pystyssä tehtävien käsilukkojen sääntöjä ja tulkintaa, kuristustilanteita, ottelemattomuutta, sukelluksien havaitsemista ja valehyökkäystilanteita. Tuomarointipäivien loppupalavereissa keskustelutti jälleen tuomareiden varoituslinjan samankaltaistaminen. Pariisin Grand Slam on myös kisa, jonne kannattaa lähteä judoturistiksi, mutta siitä tarkemmin raportin loppupuolella. Nyt asiaan.

Selkeytys pystyssä tehtävien käsilukkojen sääntöihin ja tulkintaan

Koska judon pitää olla turvallista, IJF on selkeyttänyt sääntöjä pystyssä tehtävien käsilukkojen suhteen:

• Luokka 1: Käsilukko tehdään esim. otteen irrottamiseksi ilman heittoyritystä. Seurauksena on shido.
• Luokka 2: Käsilukko tehdään esim. otteen irrottamiseksi ilman heittoyritystä, mutta judohengen vastaisesti eli lukko tehdään rajusti, jolloin seurauksena on hansoku-make. Ottelija ei saa jatkaa otteluita.
• Luokka 3: Käsilukko tehdään heiton yhteydessä, jolloin seurauksena on hansoku-make. Ottelija ei saa jatkaa otteluita.

Perussääntönä näiden tilanteiden tulkitsemiselle on seuraava: kun hyökkäys kohdistuu pelkästään uken yhteen käteen esim. yksipuoleisesta otteesta, tilanne on todennäköisesti kielletty käsilukko.

Esimerkiksi otettakoon kahdella kädellä uken samasta hihan suusta tehtävä reversen suuntaan kiertävä Sode-tsurikomi-otoshi tai -goshi, joka täyttää uken käsivarrelle vaarallisen tekniikan kriteerit. Tällöin seurauksena voi olla hansoku-make.

Toisaalta taas, jos tori tekee vastaavan hyökkäyksen pitäen kiinni hihan suusta pelkästään yhdellä kädellä, tilanne ei todennäköisesti täytä hansoku-maken kriteeriä. Samaten, mikäli tori hyökkää otteella molemmista hihansuista, ei tilanne periaatteessa täytä ikinä hansoku-maken kriteeriä.

Käsilukkotilanteita tulkittaessa on katsottava, mihin kohtaan käsivartta paine kohdistuu ja missä asennossa uken käsivarsi on. Mikäli paine kohdistuu esim. olkapään seudulle, tilanne voidaan tulkita ihan normaaliksi heittotilanteeksi. Samaten, mikäli ukella olisi ollut mahdollisuus irrottaa ote ja livauttaa käsi pois ahdingosta välttääkseen lukko, tulkitaan tilanne uken ongelmaksi eikä toria siitä voida syyttää. Uken käsivarsi voi myös olla sellaisessa asennossa, jossa se pääsee taittumaan nivelistä normaalisti eikä tilanne siten ole vaarallinen terveydelle.

Kuristustilanteiden tulkintaa

Judo haluaa antaa itsestään kuvan turvallisena kamppailulajina, jossa uken valahtaminen tajuttomaksi ja virvoittelu takaisin tähän maailmaan koetaan erityisen vahingollisena lajille. Tällaista tilannetta pidetään pahana tuomarivirheenä. Täten kuristuksissa pitää olla erityisen tarkkana, jotta tuomari voi reagoida mahdollisimman nopeasti uken kehonkieleen, jos uke sinnittelee itseänsä tajuttomaksi.

Kuristustilanteessa tuomarin tulee ensiksi tarkistaa, onko kuristus kohdallaan eli kaulus tai käsivarsi jne. kaulalla vai onko se leualla tai naamalla. Jos ote on naamalla, julistetaan mate välittömästi. Jos kuristusote on leuan reunalla, tarkkaillaan tilannetta hetki, josko kuristus vaikuttaa vai onko aika komentaa mate.

Mikäli kuristus on paikallaan, siirrytään tarkkailemaan tilannetta riittävän etäälle sellaiseen paikkaan, että nähdään uke kokonaisuudessaan tämän kasvopuolelta. Esimerkiksi lonkkakuristuksessa tämä on tietenkin vaikeaa, koska uke on mahallaan.

Kuristuksen jatkuessa kiinnitetään huomio uken kehonkieleen. Mikäli uke antautuu taputtamalla vaikka vain sormilla, jalalla tai uken vastustelu lakkaa kokonaan toisin sanoen hän valahtaa tajuttomaksi, julistetaan ippon. Sen jälkeen tsekataan, nouseeko uke itse ylös – silloin olisi tuomarin toiminta täydellisesti ajoitettu.

Mikäli ottelija jää makaamaan tatamiin, myöhästyi tuomari hieman ja joudutaan kutsumaan lääkäri paikalle. Lääkärin saavuttua tsekataan tilannetta hetkinen. Jos uke toipuu heti, ohjataan loppukumarruksiin. Mikäli uken toipuminen viivästyy, jättää tuomari toipuvan uken lääkäreiden huomaan hetkeksi julistaakseen toisen ottelijan voittajaksi ja palatakseen vasta tämän jälkeen takaisin toipuvan uken luo. Kun uke nousee ylös tai hänet kannetaan pois, poistuu tuomarikin matolta normaalia reittiä keskeltä pois kumartaen.

Ottelemattomuus-shidoilla pidetään ottelun tempoa yllä

Mikäli ottelija ei ole hyökännyt 45 sekunnin sisällä, tulee häntä rangaista shidolla. Tuomarin tehtävä on johtaa ottelua eli määrätä ottelun tahti. Mikäli ottelijat saavat nuhjata ilman pelkoa ottelemattomuus-shidoista, voi ottelu mennä tarpeettomalle jatkoajalle. Jatkoajan tulee olla palkinto hyvästä ottelusta. Mikäli ottelun meininki ei ole palkinnon arvoinen, tulee ottelijat pakottaa kiristämään tahtia varoituksin ja mahdollisesti lopettaa ottelu ennen varsinaisen otteluajan loppua kolmanteen varoitukseen.

Joissain tapauksissa tuplahansoku-make olisi paikallaan. Tuomaripäällikkö Daniel Lascau pahoittelikin sitä, ettei heilläkään ole ollut rohkeutta määrätä tuomaria julistamaan tuplahansoku-makeja, vaikka aihetta olisi ollut useamminkin. Muutaman tällaisen päätöksen jälkeen kaikki ymmärtäisivät varmasti, että tatamilla on tarkoitus taistella voitosta aktiivisesti eikä hakea nuhjausvoittoa.

Sukelluksien tulkinta vaatii monien asioiden havaitsemista lyhyessä ajassa

Mikäli tori sukeltaa mattoon heittäessään pää edellä, tulee hänelle julistaa hansoku-make oman turvallisuuden vaarantamisesta. Tässä tapauksessa ottelija saa jatkaa otteluita.

Sukelluksien havaitseminen on vaikeaa, koska tuomarin huomio keskittyy monesti pelkästään alastulon seuraamiseen. Heiton arvioinnissa on tärkeää pysyä riittävän kaukana ottelijoista, jotta tilanteen näkee ns. tatamin pinnasta. Itse suosittelisin kokemukseni perusteella tarkastelemaan pystytilanteita jopa neljän metrin päästä.

Tilanteen arvioinnissa pitää kiinnittää huomio ensimmäiseen iskeytymispisteeseen tatamissa. Jos se on torin pää, kyseessä on sukellus ja on harkittava varoituksen antamista. Jos se on uken pää, on mietittävä oliko kyseessä alastulon blokkaaminen päällä vai kenties silta. Päällä blokkaamisessa on mietittävä, että blokkasiko uke alastulon tarkoituksellisesti estääkseen alastulon selälleen vai heittikö tori uken päälleen. Mikäli arvioidaan, että uke tuli päälleen alas tarkoituksella, julistetaan hänelle hansoku-make pääblokkauksesta. Hän saa jatkaa otteluita. Mikäli todetaan, että tori heitti uken päälleen, ei ukea siitä voi rangaista ja alastulo arvioidaan normaalisti.

Sillan suhteen taas tulee katsoa, että oliko uken pää ja vähintään toinen jalka matossa, jolloin silta-alastulon kriteerit täyttyvät. Tällöin alastulosta julistetaan ippon. Sääntöjen suhteen on huomioitava kuitenkin myös se, että jo pelkästä vartalon kaarelle taittamisesta voidaan julistaa ippon, mikäli tulkitaan uken yrittäneen estää alastuloa sillalla. Mikäli näistä ei mikään täyty, kaiken tämän jälkeen arvioidaan itse alastulo eli täyttikö se waza-arin vai ipponin kriteerit.

Valehyökkäyksen erottaa huonosta hyökkäyksestä uken reagointi tai reagoimattomuus

Valehyökkäykset olivat myös päivän puheenaihe, sillä niiden tulkitsemisessa riittää spekuloitavaa. Huonon hyökkäyksen, joka kerryttää ottelijalle aktiivisuutta, ja valehyökkäyksen, josta annetaan shido, ero on joskus tilannekohtainen vaikka niin ei saisi olla.

Yksinkertaistettuna tilanteet erottaa siitä, että valehyökkäyksessä uken ei tarvitse blokata liikettä mitenkään, kun taas huonossa hyökkäyksessä mukana on kuitenkin ote, horjutus ja kääntyminen (kumikata, kuzuzi, tsukuri), johon uke joutuu jotenkin reagoimaan jottei lennä heittoon. Mikäli uken ei tarvitse reagoida torin liikkeeseen, voidaan tilanteesta harkita valehyökkäysvaroitusta.

Kaikkien tuomareiden varoituslinjan samankaltaistaminen vaatii koulutusta

Ottelupäivien loppupalavereissa kerrattiin samoja asioita kuin ennenkin eli pisteytyksiä ja varoituksia. Erityisesti IJF:n judon maailmankiertueen tuomareiden varoittamiskäsityksen ja tahdin tulisi olla kaikilla sama. Tämähän on yleinen aihe, josta keskustellaan aina kilpailuissa. Tatamilla yksi ei annettu varoituksia, kun taas tatamilla kolme niitä annettiin rivakasti. Tuomaroinnin laadun on oltava kaikille ottelijoille sama, ja tämän asian kouluttamiseen kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota.

Pariisin Grand Slamiin kannattaa lähteä judoturistiksi

Pariisin Grand Slam on kaikista judokisoista kuuluisin sen historiasta ja tunnelmasta johtuen.  Ainoastaan siellä on paikalla 12 000 judoasiantuntijaa omia ottelijoitaan kannustamassa ja tuomarin tuomioille reagoimassa. Tämän takia Bercyn areenan tunnelman tuntee iholla mukavina pieninä kylmänväreinä. Judoturistin näkövinkkelistä suosittelen siis kaikista judokisoista Pariisin Grand Slamia eniten.

Onnistuin säilyttämään etäisyyden ja arvioimaan alastulot oikein

Etäisyys, etäisyys ja etäisyys. Oikean sijoittumisen merkitystä ei voi ikinä korostaa liikaa. Ottelijoihin on pidettävä kaikissa pystytilanteissa riittävä etäisyys, jotta tilanteet näkee kokonaisuudessaan. Plussaa saa vielä oikeasta sijoittumisesta niin, että näkee alastulot kunnolla.

Tässä kilpailuissa hakeuduin tietoisesti kauas ottelijoista. Tämä toimikin ja onnistuin omasta mielestäni alastulojen arvioinnissa oikein hyvin. Toki parissa tilanteessa olin liian lähellä, mutta onneksi näin riittävästi. En myöskään alkanut arvailemaan alastuloja, mikäli en niitä kunnolla nähnyt vaan pysäytin ottelun hetkeksi, loin katseen tarkkailijoihin ja tsekkasin, että oliko siellä erityistä suhinaa vai istuuko tarkkailija rauhallisesti paikallaan. Mikäli näytti siltä, että videota tarkasteltiin, odotin aloituslupaa ja mikäli tarkkailijan eväkään ei värähtänyt, jatkoin ottelua pienen taiteellisen tauon jälkeen oma-aloitteisesti. Onnekseni hyökkäykset olivat puhtaita, joten niiden arvioiminen onnistui rutiinilla.

Tullakseen parhaaksi on havaittava sukellustilanteet

Sukelluksien havaitsemista pitää opiskella nyt tosissaan, sillä paras tuomari havaitsee ne ja osaa toimia niissä oikein. Tässä kilpailussa tapahtui useita sukellustilanteita, joista julistettiin heittopiste, joka kuitenkin videotarkistuksen perusteella peruttiin ja muutettiin sukellus-hansoku-makeksi.

Itselleni niitä ei tässä kisassa tapahtunut, mutta aiemmin on tapahtunut. Kun haluaa erottua huipputuomareista, on sukellustilanteissa oltava tilanteen herrana eikä julistaa heittopistettä, vaan pysäyttää ottelu ja odottaa varmistusta sukellukselle. Nyt on siis harjoiteltava sukelluksien havaitsemista, jotta sellaisen sattuessa kohdalle osaa toimia oikein.

Valmistautuminen kannattaa

Valmistauduin tähän kilpailuun huolellisesti analysoimalla edellisten kilpailuiden tuomitsemani ottelut. Niistä oli helppo havaita, mistä virheet johtuivat eli liian lähellä olosta, mutta myös sen, että muutamat pisteet vaihdatettiin mielestäni turhaan. Tuomitsin myös kahtena edellisenä viikonloppuna kotimaisissa kisoissa, joissa oli hyvä kerätä rutiinia ja harjoitella tuomaroinnin perustaitoja, kuten etäisyyden pitämistä ja sijoittumista.

Veli-Matti Karinkanta
Olympiatuomari