MM-kilpailut pidettiin tänä vuonna Uzbekistanin pääkaupungissa Tashkentissa. Tuomareita kisaan oli kutsuttu 16 kpl ja ottelut oteltiin kahdella tatamilla. Keskimäärin otteluita tatamilla oli 40-50 päivässä eli noin 5-7 tuomarointia/päivä, joten mitään työuupumusta ei päivän mittaan pitänyt tulla.

Tuomaripalaverin ohjeita

Kisan tuomaripalaverissa istuttiin tällä kertaa judogi päällä tatamilla kuunnellen päälliköiden ohjeita. Meillä oli myös mahdollisuus kysyä. Ohjeet olivat kertausta:

1. Lähes kaikissa rajanylityksissä shido annetaan yliastujalle. Mikäli ottelijalla on kaksi jalkaa ulkona, niin tulee komentaa mate ja julistaa shido – mikäli tilanteessa ei ollut hyökkäystä tai puolustusta. Samoin yhden jalan tepastelusta rajan ulkopuolella tulee julistaa shido.
2. Mikäli tori heittäytyy päälleen (=sukeltaa) niin, että hän käyttää päätään heitossa ainoana tukipisteenä jalkojen lisäksi, tulee hänelle julistaa sukelluksesta hansoku-make. Mikäli pään lisäksi matossa on samanaikaisesti esim. olkapää, käsi tai vaikkapa polvi, niin tilannetta ei tulkita sukellukseksi.
3. Uken ollessa mahallaan ja torin tehdessä ude-garamia selän taakse, eikä ukella ole mahdollisuutta rullata lukkoa karkuun, tulee tuomarin julistaa mate.
4. Kata-sankaku-otteen ottaminen tachi-wazassa aiheuttaa hansoku-maken, heittipä tori otteesta tai sitten ei.
5. Mikäli ottelussa on aihetta shidoille niin jatkoajalle mentäessä olisi pyrittävä kahden shidon tilanteeseen, joka pakottaa ottelijan ottelemaan.

Kilpailun aikana tehtyjä huomioita

1. Waza-arin kylkialastuloarvioinneissa ollaan lipsumassa siihen suuntaan, että waza-ariksi riittää, että uke tulee alas kyljelleen uumalle saakka: 90 asteen suhteen ei olla enää niin tarkkoja, kuten alussa oltiin, eli alavartalo voi olla kääntyneenä tatamiin, kunhan kylkilinja on tatamissa. Toisaalta taas pelkistä lapakastumisista ei annettu waza-aria, vaikka kevään tulkintojen mukaan niin olisi pitänyt tehdä.
2. Otteen hakemisen haluttomuuteen haluttiin puuttua ja katsottiin, että noin kymmenen sekunnin otteeton vastustajan kyttääminen riittää shidon julistamiseksi. Yleensä tämä tapahtui molemmille ottelijoille yhtä aikaa. Mikäli otteen hakemisen innokkuudessa oli eroja, shido annettiin tietenkin pakoilijalle.

Näissä pointeissa on muistettava se, että tatamimme tarkkailijoillakin on rajallinen kapasiteetti omaksua sääntöjä ja tulkintoja ja tuoda niitä käytäntöön. Inhimillisyyteen kuuluu se, että joku tilanne saattaa mennä päivän tiimellyksessä ohi tai tulla väärin tulkituksi.

Oman tuomarointini analysointia

Ekan päivän neljä ensimmäistä ottelua sujuivat perustekemisellä yllättävän hyvin, mutta päivän viimeisessä ottelussa (M60 Kaz-Esp) olisi pitänyt olla tarkempi. Näin, että kazakki hyökkäsi ko-uchi-garilla, josta espanjalainen yritti pelastautua tekemällä uhrautumisheiton. Uskoin siis kazakin hyökkäyksen olleen riittävän tehokas wazariksi ja espanjalaisen vastaliikkeen tulleen liian myöhässä. Tällä perusteella julistin kazakille toisen waza-arin. Hidastuksesta nähdään kuitenkin, että espanjalainen väistää ko-uchi-garin ja vastahyökkää heittäytymis-sasaella/-hiza-gurumalla. Tilanne tulkittiin espanjalaisen vastaliikkeeksi, jossa hän käyttää tatamia ja aivan oikeutetusti minun piti perua julistamani waza-ari. Tilanne jatkui ne-wazaan, joka tämän waza-ari-awazate-julistukseni takia keskeytyi. Se lisää harmituksen määrää. Miksi en nähnyt kokonaisuutta? Koska kyse oli ottelun viimeisistä sekunneista, asennoidun jo ottelun loppumiseen ja tarkkaavaisuuteni herpaantui. Olin myös liian lähellä, enkä nähnyt kokonaisuutta riittävän hyvin. Samassa ottelussa annoin myös sidonnan jalan irrotustilanteen jatkua liian pitkään. Koska tori ei oikeasti halunnut irrottaa jalkaa, eikä tilanne edistynyt, olisi minun pitänyt komentaa mate aiemmin.

Toinen päivä meni paremmin ja sainkin tuomita M-66 Jpn-Jpn finaalin. Omat fiilikseni kyseisen ottelun tuomaroinnista olivat luottavaiset, sillä tiesin mitä olin tekemässä. Minulla oli myös vahvat perusteet antamilleni varoituksille. Ottelun jälkeen sain kiitettävän palautteen tuomaroinnistani.

Kilpailun kolmas päivä oli kaikille vaikea, sillä liian moni ottelu meni jatkoajalle. Näissä tapauksissa on tärkeää ”kaivaa” ainakin toiselle ottelijalle kaksi shidoa, jotka pakottavat ottelijat avaamaan ottelua. Tällä kertaa sain tuomita N-57 Mgl-Kor pronssiottelun, joka päättyi jatkoajalla korealaisen kolmanteen shidoon.

Kilpailun neljäs päivä ei juuri tarjonnut yllätyksiä tuomaroinnin saralla. Vaikein tilanteeni tapahtui N-63 Por-Ned ottelun sankaku-gatame-sidontatilanteessa, jossa portugalilainen uke kiertyi ukena ensin polvilleen ja alkoi nostaa siitä olkapäätään irti tatamista. Tällainen sidonta kesti ja kesti ja julistin toketan vasta yhdeksän sekunnin kohdalla, vaikka olisi pitänyt julistaa se aiemmin. Koska pistetaulun reagointi kesti toketaani, ehti pistetauluun ilmestyä alankomaalaiselle waza-ari. Mietin tovin, että jätetäänkö waza-ari voimaan vai ei, mutta tilanne ratkesi radiosta kuuluneeseen kommenttiin: ”Peruuta waza-ari.” Hyvää yhteistyötä siis tarkkailijoilta. Päivän tuomarointiin oltiin tyytyväisiä.

Kilpailun viides päivä oli vaikea, sillä jouduin perumaan kolme julistamaani varoitusta. Olin mielestäni tilanteiden tasalla ja annoin varoitukset ihan aiheesta, mutta sain käskyn perua ne kuitenkin. Kaiken huipensi päivän viimeisessä N-70 Cro-Uzb tuomitsemassani ottelussa peruttu viimeinen varoitus: kroaatti hyökkäsi aktiivisesti, jolloin katsahdin tarkkailijoihin saadakseni varmistuksen ottelun päättävään kolmanteen shidoon. Näinkin tarkkailijoiden nyökyttelevän, joten uskalsin julistaa kolmannen varoituksen uzbekille. Yllätys oli kuitenkin melkoinen, kun kuulin heti perään radiosta, että peru varoitus. Kysyin jälkikäteen, että miksi he nyökyttelivät kysyvään katseeseeni niin minulle kerrottiin, että he olivat yhdessä tuumin todenneet nyökkäillen, että ottelua tulee jatkaa, eikä varoitusta antaa. Olisi siis pitänyt odottaa ohjeet radiosta, eikä tulkita nyökkäyksiä. Tällainen kommunikaatiovirhe harmittaa vietävästi.

Kuudes päivä oli helppo, sillä kaikki tuomitsemani ottelut päättyivät ipponeihin.

Seitsemännen eli yksilökilpailun viimeisen päivän M+100 Geo-Ger ottelu tarjosi sen sijaan haasteita ja olisin voinut tuomita sen lopun paremmin. Georgialainen nimittäin joutui takaa-ajajaksi waza-arin tappioasemassa. Saksalainen puolestaan yritti selviytyä ottelun viimeisestä minuutista georgialaisen tunnetusti vahvoista otteista. Tyypillisesti tässä tilanteessa etumatkaansa puolustavan ottelijan kannattaa hyökätä, ennen kuin vastustaja saa otteen. Tällöin vaarana on kuitenkin se, että osa hyökkäyksistä on niin huonoja, että ne voidaan tulkita valehyökkäyksiksi. Jos niitä taas ei tulkita valehyökkäyksiksi, tulee ne tulkita ottelijan aktiivisuudeksi, jolloin taas vastustaja on varoitusuhan alla. Saksalainen tekikin viimeisen minuutin aikana muutaman hyökkäyksen, joista ainakin yhdestä selälleen heittäytymisestä olisi kannattanut julistaa valehyökkäysshido. Nyt kun en sitä tehnyt, jossiteltavaksi jäi se, että olisiko georgialaiselle pitänyt julistaa kolmas shido passiivisuudesta ja päättää ottelu saksalaisen voittoon. Toisaalta taas eihän georgialainen passiivinen ollut, koska haki vimmatusti vahvaa otetta vastustajaansa jahdaten tämän tatamipäädyssä. Lopulta hän sitten saikin otteen ja kaatoi vastustajansa mattoon ja nappasi sidonnan siihen päälle. Julistin alastulosta waza-arin, koska en ollut ihan varma alastulon ja tekniikan täydellisyydestä ja osaekomin perään. Näin georgialaisen loppukiri palkittiin ja hän pääsi jatkamaan otteluitaan semifinaalissa. Tarkkailijan palautteen mukaan heitosta olisi voinut tuomita ipponin, mutta he eivät halunneet muutattaa sitä, koska ottelija sai kuitenkin sidonnan päälle. Sain tuomita kuitenkin N+78 Fra-Bra finaalin, jossa ranskalainen teki selvää jälkeä vastustajastaan alle minuutissa.

Joukkuekilpailussa tuomitsin Uzb-Aus, Uzb-Isr ja Fra-Isr otteluissa kussakin kaksi ottelua. Oli mahtavaa mennä tatamille uzbekistanilaisen kotiyleisön pauhatessa ja eläessä otteluissa mukana. Päivän tuomaroinnit sujuivat ihan hyvin, toki Uzb-Aus N-57 jouduin perumaan itävaltalaiselle julistamani waza-arin. Tulkitsin alastulon vähintään waza-arin arvoiseksi, jopa ipponiksi, mutta julistin siitä epävarmuuden takia waza-arin. Piste kuitenkin peruttiin, koska uke laskeutui torin käden päälle, eikä koskettanut tatamia.

Yhteenveto

Onnistuin säilyttämään vireeni kaikkina kahdeksana päivänä ja pitämään tuomarointini tasaisen hyvänä. Onnistuin myös välttämään perisyntini eli kulmaan ajautumisen yhtä tilannetta lukuunottamatta. Säilytin myös poikkeuksetta etäisyyden ottelijoihin, joten suoritusten arviointi onnistui hyvin. Muutaman sidonnan julistin liian hätäisesti torin hallinnan ollessa heikko, jolloin uke pääsi hetikohta pakoon sidonnasta, mutta ne eivät vaikuttaneet ottelun kulkuun. Viikon aluksi olin liian kärkäs antamaan otteen välttelemisvaroituksia, mutta onnistuin himmaamaan niidenkin antamista loppua kohden. Sain myös tuomita M-66 Abe-Maruyama huippumatsin sekä N+78 Fra-Bra finaalin. Olen erittäin tyytyväinen tuon M-66 finaalituomaroinnin onnistumiseen. Päällikkömme Daniel Lascaun sanoin: ”Suuri kiitos M-66 finaalin onnistuneesta tuomaroinnista. Koko judomaailma seurasi Abe-Maruyama matsin uusintaa, jossa sääntöinä ei käytetty Kodokanin sääntöjä. Karinkanta onnistui oikea-aikaisilla varoituksilla avaamaan ottelun ja tekemään siitä jännittävän näytelmän”. Tästä on hyvä jatkaa kohden seuraavia turnauksia.

Veli-Matti Karinkanta

Olympiatuomari