Suomalaisessa judossa puhutaan usein harrastajamääristä, kilpailumenestyksestä ja seuratoiminnan kehittämisestä. Näiden taustalla on kuitenkin yksi yhteinen tekijä, valmennus.

Jokainen judoka kohtaa harjoituspolullaan valmentajan. Hän opettaa tekniikkaa, rakentaa harjoittelua, tukee kilpailuihin valmistautumista ja luo ympäristön, jossa harrastaja voi kehittyä turvallisesti ja pitkäjänteisesti. Valmentajien merkitys on suuri, mutta heidän osaamisensa ja työpanoksensa eivät aina tule näkyväksi samalla tavalla kuin niiden merkitys on judon arjessa.

Tähän tarpeeseen vastaavat Suomen Judoliiton valmentajarekisteri ja seurojen käyttöön tarjottu valmentajakorvausmalli.

Valmentajarekisteri ei ole pelkkä lista. Sen avulla voidaan tunnistaa seuroissa oleva osaaminen, saada kokonaiskuva suomalaisen judon valmennusresursseista sekä tukea valmentajien kouluttautumista ja kehittymistä. Samalla valmentajan osaaminen tulee näkyväksi osaksi koko lajiyhteisön osaamispääomaa.

Monissa urheilulajeissa vastaavat rekisterit ja korvaukset ovat jo vakiintunut osa valmennuksen kehittämistä. Judossa ne tarjoavat mahdollisuuden vahvistaa valmennuskulttuuria siten, että seuravalmennuksen vapaaehtoisuus voi vahvistua.

Valmentajakorvauksista keskusteleminen on seurausta toimintaympäristön muutoksesta. Nykyvalmentajilta odotetaan laajalti uutta osaamista mm. pedagogista osaamista, eettistä osaamista, harjoittelun laadukkaampaa suunnittelua sekä yksilöllistä ohjausta. Samalla tutkimukset osoittavat, että valmennuksen laatu vaikuttaa merkittävästi urheilijoiden motivaatioon, sitoutumiseen ja taitojen kehittymiseen.

Korvausten tarkoituksena ei ole muuttaa seuravalmennusta palkalliseksi. Kyse on matkakulujen korvaamisesta, kouluttautumisen tukemisesta tai harjoitusten vetämisestä maksettavasta kohtuullisesta korvauksesta. Tärkeintä on tunnistaa, että laadukas valmennus vaatii aikaa, osaamisen ylläpitämistä ja pitkäjänteistä sitoutumista.

Seurojen näkökulmasta valmentajarekisteri helpottaa osaamisen tunnistamista ja jakamista. Valmentajakorvaukset voivat puolestaan auttaa säilyttämään aktiivisia valmentajia sekä kannustaa uusia ja nuoria toimijoita mukaan valmennukseen. Korvaukset eivät yksin ratkaise seuratoiminnan haasteita, mutta ne voivat olla yksi keino vahvistaa toiminnan jatkuvuutta.

Lopulta kyse on siitä, miten suomalainen judo rakentaa osaamistaan tulevaisuudessa. Yksittäiselle valmentajalle rekisteriin liittyminen on pieni teko, mutta lajille merkittävä signaali. Se kertoo, että osaaminen halutaan tehdä näkyväksi ja osaksi yhteistä kehittämistä.

Samalla valmentajakorvausten käyttöönotto antaa seuroille mahdollisuuden osoittaa käytännössä, että valmennustyötä arvostetaan. Olennaista on, että valmennuksen merkitys tunnistetaan osana seuran perustehtävää ja elinvoimaisuutta.

Judon tulevaisuutta rakennetaan tatamilla joka päivä. Siksi myös valmentajien aseman vahvistaminen on ennen kaikkea investointi judokoiden oppimiseen, seuratoiminnan laatuun ja suomalaisen judon pitkäjänteiseen kehitykseen.

Judovalmentajakerhon hallitus

Lisää tietoa löydät Judovalmentajakerhon sivuilta: Judovalmentajakerho – Suomen Judoliitto