Seurajoukkueiden Euroopan mestaruuksista miteltiin tänä vuonna Belgradissa. Paikalla oli 11 miesten ja 8 naisten viisihenkistä joukkuetta. Tuomareita kisaan oli nimetty kymmenen, joista kaikki olivat IJF:n Judo World Tourin tuomareita. Kisan alkupalaverissa ainoaksi tavoitteeksi EJU:n tuomaripäällikkö Alexander Yatskevich asetti sen, ettei vastaavaa skandaalia kuin viime vuonna Guran Tushisvilin (Geo) ja Terry Rinerin (Fra) välisessä ottelussa tapahtuisi. Tällöin georgialainen voitti ottelun kielletystä liikkeestä julistetulla waza-arilla.
Joukkuekilpailun alkuotteluissa tuomittiin 2-2-1 -rytmillä. Tästä viimeisen ottelun hoiti sarjan aloittaja. Loppuotteluissa viimeisen ottelun hoiti kolmas tuomari.
Oma tuomarointini sujui pääsääntöisesti ihan hyvin, vaikka jouduin julistamaan waza-arin käskystä ja julistin liian hätäisen maten. Hätäisen maten julistin tilanteessa, jossa toinen ottelija tippui kontilleen ja nappasi kiinni vastustajansa jalasta. Komensin tässä vaiheessa maten, vaikka minun olisi pitänyt odottaa rauhassa tilanne loppuun, ja juuri silloin vastustaja kippasi polvilla olleen ottelijan kumoon sumi-gaeshilla. Sitä, että vaikuttiko mate tilanteeseen ei voida tietää, mutta tässä ja vastaavissa tilanteissa pitää pystyssä olevalle ottelijalle antaa mahdollisuus hyökätä vastustajan jalkaotteesta huolimatta. Maten komennettuani harmitti valtavasti ja ratkaisin tilanteen antamalla jalkaotteesta shidon.
Miksi näin sitten kävi? En päässyt koko kisassa matseihin tai fiilikseen sisälle. Kävin vain tuomaroimassa matsit alta pois, jolloin vireystila pääsi laskemaan. Tilanteessa, jossa jätin waza-arin julistamatta sijoituin liian lähelle ottelijoita. Täytyy siis sanoa, että tapahtui kaksi tuomarin perusvirhettä: liian läheinen etäisyys ottelijoihin ja hätäily matella. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, joten ei näistä auta muu kuin ottaa oppia.
Seuraavana vuorossa on joulutauko ja uusi kausi jatkuu tammikuun loppupuolella IJF:n tuomariseminaarilla Unkarissa ja helmikuun alussa Pariisin Grand Slamilla. Uskon, ettei ainakaan Pariisissa jää onnistuminen fiiliksen puutteesta kiinni.
Onnellista uutta vuotta!
Veli-Matti Karinkanta
Olympiatuomari
