Malagan EJU Cup toimi tänä vuonna IJF-B lisenssikokeen pitopaikkana. Saavuin Malagaan torstaina ja ehdin hieman ihmetellä pitkää hiekkarantaa palmuineen, fokus oli kuitenkin jo perjantaissa, koska silloin oli ohjelmassa kirjallinen koe sekä haastattelut. EJU:n komissiosta oli paikalla: Jatskevitch, Mouette, Chyurlia ja Carvalho. Lisäksi paikalla oli IJF:n komissiosta Lascau. Espanjalaisista huipputuomareista meitä oli arvioimassa Gamacho sekä Cortes.
Kirjallinen koe koostui kuudestakymmenestä kysymyksestä, joihin vastattiin oikein tai väärin. Kokeen tarkoituksena oli selvittää kuinka hyvin kokelaat osaavat säännöt sekä ymmärtävätkö he englantia. Kysymykset olivat suoraan SOR:in (Sport and Organisation Rules) tuomariohjeesta. Kokeessa oli aikaa 60 minuuttia. Olin valmistautunut tähän kirjalliseen osaan lukemalla sorria, enemmän ja vähemmän. Totuuden nimissä luin muutaman kuukauden aikana sorrin kertaalleen läpi ja sitten välillä sieltä sun täältä. Kirjallinen koe jännitti, koska se oli jotain mitä en ole ennen tehnyt ja vielä englanniksi. Käytin aikaa kokeen tekemiseen noin 25 minuuttia. Kirjallisen kokeen jälkeen selvisi, että kaksi kokelasta oli reputtanut kokeen ja heillä oli mahdollisuus uusia tämä. Olo oli helpottunut, kun en kuulunut näihin reputtaneisiin. Valitettavasti nämä kaksi kokelasta eivät selvinneet uusinnastakaan ja peli oli heidän osaltaan selvä. He joutuivat viettämään viikonlopun katsomossa katsoen muiden tuomarointia.
Kirjallisen kokeen jälkeen pidettiin haastattelut. Haastattelussa kysyttiin kysymyksiä englanniksi, jotka liittyivät omaan judouraan ja tarkoituksena oli selvittää kokelaiden englannin kielen puhetaitoa. Hauskin keskustelu minun kohdallani oli, kun kerroin komissiolle minkälaisia kilpailuja oli aikoinaan Mikkeli sekä Yawara -Shiait sillä näiden kisojen mitalisijat 2000-luvun alusta olin laittanut minun massiiviseen judomenestysosioon! Haastattelu sujui hyvin ja sain kuulla kokeen pistemääräksi 95% oikein, samalla toivottivat onnea viikonlopun tuomarointiin. Lisäksi todettiin, että elä ota paineita, mutta Veli-Matin kengät ovat aika isot täytettäväksi. Kokeen ja haastattelun jälkeen kaikki jännitys hävisi, oli mielessä vain, että nyt olin onnistunut loistavasti. Lähdin sen kunniaksi tsekkiläisen kollegan kanssa rannalle ottamaan aurinkoa!
Lauantain kisapäivä alkoi klo 9 ja erillistä tuomaripalaveria ei pidetty, vaikka se ohjelmaan oli merkittykin. Olin viikonlopun matolla nro 1 ja lauantaina ohjelmassa M66 kg ja N63 kg painoluokat. Olin keskellä kymmenessä ottelussa ja avustavana vähintään 20 ottelussa. Olin varma pisteistäni, joita annoin. Muutamassa niitä korjailtiin avustavien toimesta, mutta tarkkailijat muuttivat ne takaisin niiksi kuin olin ne tuominnut. Tämä lisäsi varmuuttani entisestään.
Päivän mielenkiintoisin oli sitten minun kohdallani, kun sinisellä oli wazarin johto ja sininen teki tehokkaan heittoyrityksen, josta en antanut pisteitä. Tilanne jatkui matossa niin, että valkoinen sai kuristuksella ipponin. Avustavat muuttivat tuomion siten, että sinisen heittoyrityksestä tulikin se wazari ja valkoisen ippon peruttiin. Julistin voittajan, jonka jälkeen radioon tuli ilmoitus, että seis, odota. Tilanne muuttui takaisin alkuperäiseen, eli sinisen wazari pois ja valkoiselle ipponvoitto kuristuksella. Ottelun jälkeen avustavat tuomarit kertoivat, kuinka varmoja olivat sinisen wazarista, mutta tiesin kyllä, että siitä ei olisi wazaria voinut antaa.
Finaaliblokissa olin kahdessa ottelussa avustavana. Loppupalaverissa todettiin, että kokelaiden suuren määrän takia kaikille ei ollut tarjota otteluita. Osa kokelaista tuomitsi useammassa mitaliottelussa, komissio taisi haluta vain lisää näyttöjä heiltä.
Kisapäivän jälkeen saatiin rakentavaa palautetta kisapäivästä. Ennen kaikkea tulee kiinnittää huomiota shidolinjaan, jota ei saa missään nimessä tiukentaa, jos mennään jatkoajalle. Shidolinjan tulee olla samanlainen alusta loppuun asti. Samalla pyydettiin kiinnittämään huomiota etäisyyksiin ottelijoihin nähden. Myös se, että kumarrukset ovat alussa ja lopussa asianmukaisia, tulee pitää tarkkailun alla. Lascaun viimeinen kommentti oli meille ”elkää uskoko, luulko tai ajatelko, että jokin tilanne meni miten meni, vaan tietäkää ja olkaa varmoja, miten se meni”.
Toisena kisapäivänä ohjelmassa oli M90 ja N78 sarjat. Mieli oli tyyni, jännitystä ei ollut ja ajattelin, että tämä on vain judoa, mä osaan tämän. Päivä oli huomattavasti lyhyempi kuin lauantai ja tuomitsin vain seisemässä ottelussa keskellä ja -100 kg finaalin, jonka Italian Mungai vei 3-0 varoituksin ranskalaista vastustajaa vastaan. Viimeistään finaalin jälkeen olin siinä uskossa, että lisenssi on taskussa.
Niinhän siinä kävi, että tuliaisena tästä matkasta sain IJF-B lisenssin. Olin näyttänyt osaamiseni ja se oli palkintona Malagasta. Tuomariurani alkoi vuonna 2010 Orimattilassa pidetystä peruskurssista, ja jatkuu nyt tästä eteenpäin kv-lisenssin kanssa. Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat olleet tällä matkalla minun tuomariurani ajan sekä uskoneet tekemiseeni. Tästä jatketaan matkaa!
Henri Mylly, IJF-B tuomari
