Vuoden viimeiseksi kv-kisaksi valikoitui Junioreiden Eurooppa Cup:in kilpailu Montenegron Podgoricasta. Tällä kertaa Suomesta lähti matkaan kolmen tuomarin innokas ja oikeudenmukainen joukkio. Tuomiota jakamaan kanssani lähti Henri Mylly ja Kaj-Peter Pesonen.

Matkaan lähdettiin perjantaina puolen päivän aikaan, matka kulki Istanbulin kautta ja Montenegroon saavuttiin hieman ilta seitsemän jälkeen. Hotelli ja kilpailupaikka oli kätevästi noin 15 minuutin automatkan päässä lentokentältä, ja kilpailupaikka sijaitsi hotellin kanssa samassa rakennuksessa.

Kilpailuolosuhteet olivat varsin hienot, paikalla oli kolme ottelualuetta ja hyvät tilat tuomareille. Kilpailua pyörittämässä EJU:n puolelta oli Tero Partanen, joten senkin puolesta odotettavissa oli hyvin rullaava kilpailu. Ottelijoita oli paikalle saapunut 240, joten noin 45-50 ottelua/tatami/päivä.

Lauantaiaamu alkoi tuomaripalaverilla, jota pitämään olivat saapuneet Cathy Mouette ja Vladimir Vostrikov. Palaveria oli kuuntelemassa 22 tuomaria.

Palaverin pääkohdat

• Mate-komennon kanssa ei pidä kiirehtiä
• Rajalla tapahtuvat tilanteet pitää katsoa rauhassa loppuun asti ennen maten julistamista
• Antakaa ottelijoille aikaa mattotyöskentelyyn
• Yuko annetaan vähänkin kyljelleen tulleesta heitosta
• Matosta nouseminen käsilukkotilanteessa: Olkaa tarkkoja, että ukella on todellinen kontrolli torista kun uke nousee matosta, paetakseen esim. juji gatame -tilanteesta. Ei riitä, että tori irtoaa matosta vain hetkeksi, vaan uken pitää pystyä nostamaan tori irti matosta hallitusti, jotta mate voidaan julistaa.
• Toimikaa kolmikkona hyvässä yhteistyössä
• Pistetaulun huomioiminen, varsinkin sidontatilanteissa, että sidonta-aika lähtee pyörimään oikeaan aikaan.
• Valmentajien osalta sallittiin löysempi linja, perusteluina että ovat kuitenkin ihmisiä ja elävät ottelutilanteessa tunteella mukana
• IJF-Academyn 1-tason suorittaminen nykyisille ja lisenssikokeeseen pyrkiville kv-tuomareille.

Kuten jo useissa tämän vuoden raporteissa on mainittu, varsinkin rajan läheisyydessä tapahtuvissa tilanteissa pitää tilanteet katsoa loppuun asti ennen maten julistamista. Tässä on huomioitava ottelijoiden turvallisuus. Jos tilanteet lähtevät kohti toimitsijapöytää, on mate komennettava terävästi, jotta vältytään loukkaantumisilta.

Ottelijoille on annettava riittävästi aikaa mattotyöskentelyyn, jotta ottelijoilla on aikaa rakentaa tilanteet. Vostrikov palasi tähän aiheeseen vielä lauantain loppupalaverissa. Hän pyysi antamaan ottelijoille vielä enemmän aikaa rakentaa tilanteet loppuun, sillä matossa hyökkäyksen valmisteleminen tarvitsee sitä enemmän.

Heitosta julistetaan yuko, kun alastulo on vähänkin kyljellään, ukella ei ole kahta polvea matossa, ja heitto ei ole aivan vatsallaan.

IJF on järjestänyt muutaman vuoden ajan ohjaajakoulutusta, jonka teoreettinen osuus on 18 viikon mittainen verkkokoulutus. Lisäksi koulutukseen kuuluu viikon mittainen käytännön osuus, jossa käydään läpi Nage-no-kata ja kaikki Kodokanin gokyossa olevat 68 pysty- ja 32-mattotekniikkaa. Tätä koulutusta on vaadittu IJF-tourille osallistuvilta valmentajilta, international-tuomareilta ja nyt vaade laajenee koskemaan tulevia kv-lisenssikokelaita ja nykyisiä kv-tuomareita. Tuleviin lisenssikokeisiin osallistuvilla kokelailla tulee kurssi olla suoritettuna ennen lisenssikokeeseen osallistumista. Nykyisten Continental-tuomareiden on suoritettava kyseinen kurssi ennen vuotta 2028.

Lauantain loppupalaverissa mainittiin että, tuomarit olivat onnistuneet työssään hyvin. Yksikään valmentaja ei ollut käynyt tarkkailijoiden puheilla, ja päivästä oli selvitty yhdellä loukkaantumisella. Palaverissa tuotiin esille seuraavat asiat, joihin olisi hyvä kiinnittää huomiota sunnuntaina.

• Vastaheittotilanteet, mikäli uke tekee vastatekniikan, jota tehdessään torin alkuperäisen heiton suunta muuttuu, niin kyseessä on onnistunut vastatekniikka, josta on annettava alastulon mukaiset pisteet alkuperäiselle ukelle.
• Yllä mainittu pidempi mattotyöskentelyyn annettu aika.
• Epävarma ippon, jonka jälkeen tori jatkaa mattoon ja ottaa sidonnan: Mikäli mattotuomarilla on epäilys, että heittopiste voidaan korjata, on ippon-julistuksen jälkeen parempi julistaa osaekomi, ja antaa avustaville tuomareille mahdollisuus tarkistaa piste. Mikäli ippon korjataan joksikin muuksi pisteeksi, ei näin menetellen hukata sidontaa, ja siitä mahdollisesti tulevia pisteitä. Mikäli tuomari on varma ippon-pisteestä, tulee soremade julistaa normaalisti.
• Yksi taputus ei riitä antautumiseen

Sunnuntain loppupalaverissa ei saatu enää tuomitsemista koskevaa palautetta. Tarkkailijat toivottivat hyvää kotimatkaa ja tsemppiä seuraaviin koitoksiin.

Ottelijoiden pienestä ja tuomareiden suuresta määrästä johtuen tuomarointitöitä ei viikonlopulle tulisi paljoa. 7-9 ottelua keskellä ja avustavana noin joka kolmannessa ottelussa.

Tuomarointitunnelmat

Timo Lehtonen

Tuomitsin kakkosmatolla kuuden muun tuomarin kanssa, joista valtaosan tunsin jo entuudestaan. Lauantaina matollamme oli 48 ottelua ja sunnuntaina 46. Näiden lisäksi tulivat finaalit, jotka käytiin kaikilla kolmella matolla.

Lauantaina matollamme käytiin -73 ja -70 kiloisten sarjat. Pääsin heti päivän toisessa ottelussa matolle, mikä mahdollisti hyvän alun päivälle. Alkukierroksen ottelut olivat selkeitä, ja tuomarointi tuntui mukavalta. Olin ottanut tavoitteekseni tunnistaa itsessäni jännittyvän ylävartalon ja “lentoon”-nousevat kädet, ja mielestäni onnistuin laskemaan hartiat ja kädet alas, kun huomasin ylimääräisen jännityksen kropassa. Päivän suurin hankaluus oli saada varmuus Yukon julistamisesta, sillä piste julistetaan jo hyvin paljon vatsan puolelle tulevasta heitosta.

Sunnuntai alkoi, ilman palaveria, yhteiskuvalla. Sunnuntain painoluokkia olivat -57, -48, ja -100. Tuomitseminen muuttui hyvin toisenlaiseksi, sillä naisten sarjoissa oikea-aikainen varoittaminen nousee tärkeämmäksi, jotta vältetään pitkät jatkoaikaottelut. Sunnuntain merkittävimmiksi ottelutapahtumiksi muodostuivat mattotilanteet. Ensimmäinen opinpaikka on Kata-sankaku -tilanne, tässä tekniikkaa tekevän ottelijan, ja tuomarin on oltava todella tarkkana, sillä mikäli uken käsi irtoaa matosta, on kyseessä pystytilanne, jolloin tilanteen jatkaminen loppuun johtaa hansokumakeen. Toinen mielenkiintoinen ne-waza -tilanne sattui -48 kolmannen kierroksen ottelussa, jossa ottelun päättänyt 1,5 minuutin mattokamppailu alkoi hieman rajalla olevalla käsivarresta tehdyllä käännöllä, jonka olisi voinut tulkita myös käsilukolla tapahtuneeksi heitoksi, josta olisi pitänyt julistaa shido, ja ottelijat olisivat nousseet takaisin pystyyn. Pian tämän jälkeen ottelu jatkui jalalla tehtävällä Ude-garami -käsilukolla, jossa uken käsi taipui varsin paljon ja vaikutus oli varmasti olkapäähän. Annoin kuitenkin tilanteen jatkua, jolloin se lopulta päättyi Sankaku-gatame -sidontaan.

Naisten sarjoissa otteluita käytiin todella paljon rajan läheisyydessä, jolloin otteluista tuli varsin katkonaisia. Nykysääntöjen mukaan näistä tilanteista annetaan varsin vähän varoituksia, mutta löysimme aika hyvän linjan sille, koska ulosastumisvaroitus tulee antaa. Sunnuntain finaaliotteluisssa pääsin tuomitsemaan -52 pronssiotteluun ja toimin kahdessa muussa ottelussa avustavana tuomarina. Kokonaisuudessaan varsin onnistunut viikonloppu, joka päättää osaltani tämän vuoden kansainvälisten kilpailuiden kiertämisen.

Kaj-Peter Pesonen

Lauantai
Pari ensimmäistä matsia tuntui, että en osaa tuomaroida laisinkaan. Oliko syynä osittainen jännitys, kun en ole uusilla säännöillä ollut vielä tuomaroimassa EJU-kisoissa. Yli vuosi kulunut viimeisimmästä kisasta. Parissa viimeisimmässä ottelussa sain hieman paremmin juonesta kiinni. Keskellä olin viisi kertaa ja avustajana 20 kertaa. -73 ja -70 pronssiottelussa avustajana ja -63 finaalissa.

Sunnuntai
Ensimmäinen matsi, jossa korjattiin varoituksen antomerkki passiivisuudesta mattoonvedoksi. Sen jälkeen lähti rullaamaan hyvin, mattotilanteet, meni hyvin myös sijoittuminen sekä varoituksen ajoitus. Tuomaroin kuusi kertaa keskellä ja avustajana 12 kertaa. Pronssiottelussa toimin avustajana -81 ja -52 sekä pronssiottelussa keskellä -57.

Henri Mylly

Tuomitsin matolla numero yksi seitsemän muun tuomarin kanssa. Lauantaina matollamme oteltiin M-66 kg ja N-70 painoluokat. Kokonaisuudessaan tuomitsin lauantaina alkuotteluissa viisi ottelua keskellä ja kuusi avustavana. Finaaliblokissa N-78 pronssiottelu keskellä ja avustavana M-60kg pronssiottelussa sekä M-66 finaalissa. Ennen Podgoricaa olin kiertänyt kansallisia kisoja pohjalle, jotta olisi jonkinlainen ottelutuntuma hyppysissä. EJU Cupeissa Juniori-ikäluokassa ei ole ottelijoita isoja määriä, mutta tuomareita senkin edestä, joten aloituksen pitäisi olla terävä. Kaksi ensimmäistä ottelua meni tuntumaa hakiessa, ei mitään isompia mokailuja sattunut. Pyrin keskittymään ajatukseen “antaa ottelijoiden tarjoilla judoa ja minä palvelen sen mukaan”.

Lauantain mielenkiintoisimpia “tekniikoita”, joista tuomittiin pisteitä, olivat tilanteet, joissa tori vei ukea selän suuntaan te-guruma tyyliin työntäen taaksepäin. Torin otteet olivat suunnilleen vyön korkeudella, ei jaloissa, mutta todellisuudessa tilanne näytti uken huonolta tekniikalta tai epäonnistumiselta, jonka tori hyödynsi vain seuraamalla uken kaatumista. Minulle sattui yksi tällainen heittotilanne, josta en antanut pisteitä ja avustavatkin pyörittivät vain päätään. Ippon-korjaus tuli tarkkailijoilta. Samanlainen tilanne oli kollegalla myöhemmässä ottelussa ja tässäkin korjaus tuli tarkkailijoilta. Videolta katsottuna ei havaittu kummassakaan tilanteessa minkäänlaista heittoa, mutta viisaammat onneksi istuivat parvella ja ohjeistivat pisteet kohdalleen.

N-78 pronssiottelu oli helppo, nopea ippon ottelun alussa. Hävinneen osapuolen nenä aukesi heittotilanteessa sillä seurauksella, että ohjasin hänet paikattavaksi välittömästi ja julistin voittajan sekä ohjeistin mattoryhmää puhdistamaan maton. Ottelun jälkeen huilivuorossa ollut tuomari tuli mainitsemaan, että mitä sinä oikein sekoilet, poistut matolta, kun toinen ottelija on vielä paikattavana. Tämä tuomari sitten tuli sivusta ja ohjeisti nenäverivuotopotilaan vielä matolle kumartamaan. En viitsinyt enää lähteä siinä ohjeistamaan ottelijaa enempää. Olin näyttänyt voittajan ja “sulkenut” ottelun, joten ei tällä ottelijalla olisi enää ollut tarvetta mennä matolle. Lauantain loppufiilis oli lievä epäonnistuminen, koska en ollut omasta mielestä onnistunut parissa ensimmäisessä ottelussa.

Sunnuntaina matollamme oteltiin M-81 ja M+100 sarjat. Pyrin lähtemään päivään ajatuksella, että olen tuominnut judoa ennenkin ja että ei tämä päivä ole siinä poikkeus. No mutta ensimmäinen ottelu meni mielestäni ihan ok, sain ottelun jälkeen kuitenkin kutsun tarkkailijoiden luokse tarkastelemaan videoita. Vostrikov pysäytti videon ja näytti sinisen ottelijan kantapäätä, joka oli noin 5 mm ottelualueen sisällä, muutoin oltiin kokonaisuudessaan ulkopuolella. Hänen mielestään liian nopea mate, koska ottelijat olivat vielä ottelualueella. Oma mielipide oli, että tilanne oli pysähtynyt ja turvallisempi ottaa mate.

Lopuissa otteluissa pyrin olemaan vielä tarkempi ja keskityin liikkumaan matolla koko ajan niin, että näen ottelijoiden otteet sekä mahdolliset alastulot mahdollisimman hyvin. Päivä sujuikin oikein mallikkaasti. Tuomitsin alkuotteluissa viisi ottelua keskellä ja 13 avustavana. Finaaliblokissa olin keskellä N-48 pronssiottelussa ja avustavana N-52 finaalissa, sekä M-90, M-100 ja M+100 pronssiotteluissa.

Loppufiilikset: kahden ehjän päivän saaminen tuntuu olevan todella hankalaa. Lisäksi mahalleen tulevat heitot, joista tuomitaan yuko, ei sovi itselle, mutta ei auta kuin opetella!

Judoterveisin IJF-B tuomarit Kaj-Peter Pesonen, Timo Lehtonen ja Henri Mylly