Maskun Tempo on ollut pitkään lasten ja nuorten Tähtiseura, ja tänä keväänä seuralle myönnettiin auditoinnissa myös aikuisten liikunnan Tähtimerkki. Judoliiton koulutus- ja seurakehityspäällikkö Katri Forssell luovutti Tähtimerkin seuran puheenjohtaja Virpi Palinille ja valmentaja Tytti Puottulalle Judoliiton Seuratoimijapäivillä Pajulahdessa 6.9.2025.
Tähtiseura-ohjelma on Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen yhteinen laatuohjelma, joka tukee seuroja kehittämään toimintaansa systemaattisesti ja vastuullisesti.
Monipuolinen seura, vahva judojaosto
Maskun Tempo on vuonna 1946 perustettu monilajiseura, johon kuuluu useita jaostoja: judo, jujutsu (sisältäen escriman ja taichin), kuntoilu, nuoriso sekä naistoimikunta. Seurassa on noin 230 jäsentä, joista 150 kuuluu judojaostoon. Judoharrastajista noin 50 % on lapsia, 20 % nuoria ja 30 % aikuisia.
Aikuisten Tähtimerkki – vastaus kasvavaan harrastajamäärään
Seura päätti hakea aikuisten Tähtimerkkiä, koska aikuisharrastajien määrä on kasvanut seurassa merkittävästi. Peruskursseille on tullut motivoituneita harrastajia, ja seura panostaa aikuisten toimintaan yhtä vahvasti kuin lasten ja nuorten toimintaan.
Yksi merkittävä osa aikuisten toiminnan kehittämistä on TempoCombat, joka toimii sisäänheittotuotteena judon pariin. TempoCombat on dynaaminen ja monipuolinen treeni, joka yhdistää lihaskuntoa, kestävyyttä ja kamppailuelementtejä. Harjoituksia järjestetään kolme kertaa viikossa, ja ne sopivat kaiken tasoisille liikkujille.
Lauantain TempoCombat-harjoitukset sijoittuvat juuri ennen aikuisten judon peruskurssia, mikä mahdollistaa helpon siirtymän judon pariin. Harrastajat tutustuvat huomaamatta fyysiseen kontaktiin ja kamppailuun – matalan kynnyksen kautta.
Laadukas toiminta näkyy arjessa
Aikuisten Tähtimerkin saaminen on seuralle merkittävä tunnustus. ”Olemme siitä ylpeitä. Tämä on osoitus siitä, että toimintamme on laadukasta ja hyvin suunniteltua”, kertoo seuran puheenjohtaja Virpi Palin.
Aikuisten toiminnassa on tehty konkreettisia kehitysaskelia: harrastajien kanssa käydään henkilökohtaisia keskusteluja judopolusta ja mahdollisesta halukkuudesta vapaaehtoistyöhön. Heiltä kerätään toiveita treenien sisällöstä ja näitä toteutetaan harjoituksissa.
Keskusteluiden avulla saadaan tärkeää tietoa harrastajista ja heitä pystytään osallistamaan myös seuratoimintaan: aikuisharrastajat toimivat apuohjaajina, kilpailutoimitsijoina ja nuorisotoiminnan tukena. Tämä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja sitoutumista.
”Olemme lisänneet myös yhteistyötä seuran sisällä olevien lajien kanssa, muun muassa järjestämällä yhteisiä lajikokeilupäiviä, joissa potentiaalinen uusi harrastaja pääsee yhden päivän aikana kokeilemaan seuramme eri lajeja”, kertoo Virpi.
Tulevaisuuden suunta
Maskun Tempon tavoitteena on pitää harrastajamäärä vakaana ja kehittää toimintaa edelleen. Seura haluaa innostaa lisää nuoria kilpailemaan, jotta heille voidaan tarjota omia, kilpailuun keskittyviä harjoitusryhmiä.
Seura on erityisen ylpeä monilajisuudestaan ja siitä, että kaikenikäiset ja -tasoiset voivat harrastaa. Tällä hetkellä seurassa harjoittelee myös yksi edustusurheilija, Pihla Matikainen, joka tähtää olympialaisiin.
Seurassa on ymmärretty nuorten osallisuuden merkitys, ja nuorisojaosto onkin erittäin aktiivinen ja innostunut. Se on päässyt muun muassa ideoimaan ja toteuttamaan ohjelmanumeroita tapahtumiin sekä kilpailuiden alkulämmittelyn. Nuorisojaostoa vetää kaksi aikuisharrastajaa. Virpi ja Tytti esittelivät seuran nuorisotoimintaa Judoliiton Seuratoimijapäivillä. Esitys löytyy täältä.
Auditointiprosessi – työläs mutta hyödyllinen
Virpi Palin ja Tytti Puottula johtivat auditointiprosessia itse ensimmäistä kertaa. Se vaati aikaa ja huolellista dokumentointia Tähtiseura-verkkopalvelussa. Prosessiin osallistettiin judojaoston ja hallituksen jäseniä kokouksissa sekä kyselyiden kautta. Auditointitilaisuudet koettiin hyödyllisiksi – erityisesti lähiauditointitilaisuudessa nousi esiin hyviä kehitysideoita.
”Ensimmäistä kertaa kun auditointiprosessia johtaa, se on työläs, mutta erittäin hyödyllinen. Tähtiseura-status on takuu laadukkaasta seuratoiminnasta, ja sen myötä toiminnan on oltava riittävän hyvää. Kun toiminta on laadukasta, se näkyy tyytyväisinä ja sitoutuneina harrastajina – mikä on edellytys seuran elinvoimaisuudelle”, pohtii Virpi.
