Matka alkoi perjantaina aamulla Helsingistä Riikan kautta Roomaan. Majoitus oli lentokentän vieressä, joten hotellille pääsi kätevästi shuttle-bussilla terminaalin edestä. Ainut miinuspuoli majoituspaikassa oli, että joka paikkaan muualle oli pitkä matka, joten hotellilta ei tullut lähdettyä muualle, paitsi sunnuntaina kisapäivän jälkeen pikaisesti katsomaan Pietarin kirkkoa.
Lauantaina kisapäivä alkoi totutusti tuomaripalaverilla. Komissiosta paikalla olivat Tonino Chyurlia sekä Nuno Carvalho, komissaareja avusti lisäksi Roberta Chyurlia. Tuomaripalaveri oli lyhyt, teemoina olivat ”antakaa ottelijoille aikaa”, ”sijoitu oikein matolla” ja ”näytä mielipiteesi rohkeasti”. Tuomareita oli paikalla 15 kpl, joten meitä oli viisi tuomaria per matto. Meidän matolla oteltiin lauantaina -66 kg ja +78 kg sarjat.
Kaiken kaikkiaan sain seitsemän ottelua keskellä ja 16 avustavana. Omasta mielestäni päivä sujui, jopa yllättävän hyvin kokonaisuuden osalta. Pisteet ja varoitukset menivät oikein ja korjauksia ei tullut.
Ainut suurempi moka, mikä jäi itseä häiritsemään, tuli -66kg neljännesvälierässä ESP-GER, joka meni jatkoajalle. Jatkoaika oli ansaittu, sillä ottelijat olivat aktiivisia koko varsinaisen otteluajan. Espanjalainen teki wazarin, jonka julistin ja pyysin kuitenkin katseella avustavilta varmistusta, koska jäivät selvästi kelailemaan nauhaa heiton jälkeen, varmistusta en saanut. Saksalainen sai heiton jälkeen sidonnan, joten julistin osaekomin, kun en ollut saanut wazariin varmistusta. Saksalainen sai wazarin, jonka jälkeen espanjalainen taputti ja antautui. Pienen selvittelyn jälkeen espanjalainen kuitenkin julistettiin voittajaksi, koska sai ensimmäisen pistesuorituksen jatkoajalla. Eli loppu hyvin kaikki hyvin, mutta kun avustavat olisivat edes nyökänneet, että wazari oli oikein niin tältä kaikelta ylimääräiseltä olisi selvitty.
Finaaleissa sain klassisen ”penkityksen”, jonka syytä en ymmärtänyt, sillä päiväni oli mennyt hyvin. Kaiken kaikkiaan kolme tuomaria ei saanut finaaleissa otteluakaan. Tuomaripalaverissa meille jaettiin runtua, koska kaikki oli suurin piirtein mennyt päin mäntyä. Ohjeistettiin olemaan varma, matet oikeaan aikaan, jatkoaikoja oli liikaa. Meidän maton tuomareiden kanssa emme ihan ymmärtäneet tätä kaikkea kritiikkiä. Pyysimme ukrainalaisen tuomarikollegan kanssa selvityksen, miksi emme olleet saaneet finaaleissa mitään roolia. Minun kohdallani komissaarien papereissa ei ollut mitään merkintöjä, hetken hiljaisuuden jälkeen todettiin vain, että en ollut tarpeeksi ”pomo” tatamilla. Ukrainalaisen kollegan kohdalla oli muutama punakynämerkintä. Pienestä se on kiinni.
Sunnuntaina matollamme oteltiin +100, -57 sekä -48 kg -sarjat. Päivään lähdettäessä päätin mielessäni, että en aio muuttaa tuomaroinnissani mitään verrattuna lauantaihin. Se, että en ollut muka tarpeeksi pomo oli vain sepitettä ja totuus oli jotain muuta. Päivän aikana kohdalleni tuli kaksi pystykäsilukkoa, molemmissa otteluissa hansokumaken saaja oli italialainen ottelija. Kollegat vitsailivat, että vihastutan kotiyleisön ja en pääse tänäänkään finaaleihin. Sain päivän aikana kahdeksan ottelua keskellä ja 17 avustavana. Ottelut sujuivat hyvin, pisteet annoin varmasti sekä varoitukset menivät oikein. Finaaliblokin alku jännitti, sillä mietin kuitenkin alitajunnassa, että saanko finaaleja ollenkaan. Kävi ilmi, että kaksi tuomaria sai tänään penkityksen, mutta allekirjoittanut ei ollut niiden joukossa. -90kg finaali ja +100kg pronssiottelu keskellä, lisäksi kolme ottelua avustavana. Kieltämättä tuntui hyvältä päästä finaaliblokkiin!
Kokonaisuudessaan viikonloppu oli mielestäni onnistunut, vaikka en saanut lauantaina finaaleja. Huomaan, että ottelut eivät enää niinkään jännitä. Kai se kertoo, että jonkinlainen sisäinen varmuus on löytynyt. Joissain matseissa kuitenkin huomaan monia kehittämiskohtia, pieniä asioita, joita pitää viilailla, jos haluaisi päästä isompiin kisoihin ja saada parempia rankingpisteitä. Uudet linjaukset tulevat vuoden vaihteessa, eli opettelu ja itsensä kehittäminen jatkuu tulevaisuudessa.
Henri Mylly
IJF B-tuomari
