Suomen Judoliitto ry:n sääntömääräinen syysliittokokous 2021
Judoliiton syyskokous järjestettiin hybridikokouksena 20.11.2021. Kokoukseen oli ilmoittautunut määräaikaan mennessä äänestysoikeudellisia osallistujia 20 eri seurasta. Live-tilaisuuden kokouspaikkana oli Hotelli Radisson Blu Royal, Runeberginkatu 2 Helsingissä.
Kokous kesti peräti 3 h 41 minuuttia sisältäen yhden 15 minuutin tauon (13-16:41).
Kokouksessa esiteltiin ja hyväksyttiin Judoliiton toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2022 ja perehdyttiin Judoliiton toimintaan ja sen lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmiin monipuolisten esitysaineistojen ja esittelypuheenvuorojen avulla.
Puheenjohtajana kokouksessa toimi Arttu Laitinen (Meido-kan) ja sihteerinä Taina Saha (Viestintä- ja markkinointivaliokunta pj.).
Ääntenlaskijoiksi ja pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jarmo Raveala (Chikara) ja Janne Tähtikunnas (Jukara).
Kokouksessa käsiteltiin Judoliiton syyskokouksen sääntömääräiset, oheisen esityslistan mukaiset asiat. Näistä tärkeimänä oli ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion esittely, siitä keskustelu ja hyväksyminen. Syysliittokokous 2021_asialista_final
Syyskokous päätti uudesta jäsenkaudesta, joka muutetaan seurojen toiveesta alkavaksi nykyiseen jäsenkauteen nähden kuukautta aikaisemmaksi eli 1.8.2022-31.7.2023. Sovittiin myös jäsenmaksuista seuraavalle jäsenkaudelle.
Jäsenkokouksessa keskustelua herätti Suomisport ja tarve kehittää sitä edelleen käyttäjäystävällisemmäksi ja lisätä Judoliiton tarjoamia Suomisport -koulutuksia esimerkiksi pienryhmille, jotta kaikki jäsenet saadaan merkittyä järjestelmään ilman ylimääräisiä kuluja.
Keskustelua herätti luonnollisesti myös Judoliiton talouteen ja hallintoon liittyvät kysymykset, joista käytiin avointa vuoropuhelua jäsenseurojen kanssa. Tuija Ihanamäki (Talousseurantatyöryhmän pj.) avasi talouden menneitä ja tulevia näkymiä. Keskusteltiin avoimesti Judoliiton hallinnon organisointiin liittyvistä suunnitelmista ja Judoliiton puheenjohtaja Esa Niemi kertoi, että työvaliokunta kokoontuu tarkastelemaan saatuja ostopalvelutarjouksia jo sunnuntaina 21.11.2021. Tulevista ratkaisuista tiedotetaan lähiaikoina. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän koronatuen (100 000 e) myötä henkilöstön lomauttamiselle ja supistamiselle ei ole tarvetta. Toimistosihteerin irtisanoutumisen vuoksi tilannetta katsotaan avoimesti ja selvittäen, millainen henkilö tarvitaan Judoliiton toimistotehtävien järjestelyihin ja mitkä tehtävät voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ostopalveluina ja onko mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä esimerkiksi kamppailulajiittojen kanssa. Tästä Niemi on ollut tehnyt ensimmäiset tiedustelunsa. Judoliiton talouden selvitystä pidettiin kattavana ja selkeänä.
Keskustelua syntyi myös aluetoiminnasta ja sen käytännön toteutuksesta ja seurayhteistyön kehittämisestä eri alueilla. Aiheesta käytettiin useampia puheenvuoroja ja todettiin keväällä alkaneen yhteistyön olevan hyvässä vaiheessa eri alueilla ja innostuksen yhä kasvavan.
Uusia hallitusjäseniä seuraavalle toimikaudelle 2022-2024
Kokouksessa valittiin erovuoroisten hallitusjäsenten^^ tilalle seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi uusia hallitusjäseniä äänestäen neljästä hallitusjäsenehdokkaasti kolme henkilöä hallitukseen. Voit katsoa henkilöiden esittelymateriaalit täältä.
Ehdokkaita esittäneet judoseurat pitivät esittelypuheenvuoronsa ja läsnäolevat ehdokkaat esittäytyivät, jonka jälkeen suoritettiin suljettu äänestys. Henkilövaalin teknisestä toteutuksesta vastasi ulkopuolinen palveluntarjoaja. Henkilövaalissa ehdokkaat saivat ääniä seuraavasti:
Tuija Ihanamäki, Nokian Judo 1252
Anu Stör, Porvoon Shirokawa 902
Petri Hakkarainen, Jyväskylän Jigotai 839
Peter Mickelsson, Meido-kan HKI 768
Näin ollen hallitukseen valittiin eniten ääniä saaneet ehdokkaat eli Ihanamäki, Stör ja Hakkarainen. Peter Mickelsson lupautui mukaan Judoliiton valiokuntatyöhön tukemaan Judoliiton kehittämistyötä, vaikka hän ei tullutkaan valituksi hallitukseen.
Muita käsiteltyjä ja päätettyjä asioita
Syyskokouksessa esiteltiin Judoliiton kansainvälinen strategia. Syyskokouksessa esiteltiin ja hyväksyttiin kamppailulajien kurinpitomääräyksiä täydentävä pykälä, jossa eettiset ja vakavat asiat ohjataan käsiteltäväksi SUEK:iin. Muut kurinpitoasiat pysyvät edelleen kamppailulajien yhteisen kurinpitovaliokunnan käsiteltävänä, kuten muillakin kamppailulajeilla. Judoliiton puheenjohtaja Esa Niemi esitteli Olympiakomitean ja SUEK:n linjauksia eettisistä kysymyksistä ja kertoi esimerkein, mitä asia erilaisissa tapauksissa tarkoittaa (näistä tulee aineistot kokoupöytäkirjan liitteeksi.) Aihe herätti keskustelua Niemen esityksen pohjalta. Jäsenistö totesi, että on syytä viestiä eettisten asioiden käsittelystä, tiedottaa jäsenseuroja asioista, edesauttaa keskustelua.Kokouksen osallistujat näkivät tarpeen vahvistaa viestintää ja tiedottaa tiiviimminr seuroja edelliset kysymykset huomioiden. Tammikuussa järjestäytyvä hallitus pohtii, miten tätä työtä voitaisiin tukea esim. valiokunnan perustamisella, jonka tehtävänä olisi eettisistä ja vastuuasioista tiedottaminen, jäsenseurojen tukeminen vastuullisessa toiminnassa sekä tarvittaessa asioiden sovitteluratkaisut tai saattaminen tiedoksi hallitukselle ilman, että luodaan uutta kurinpitoelintä.
Kokouksessa kuultiin esitykset jäsenmäärien kehittymisestä ja positiivisesta suunnanmuutoksesta laskusuhdanteen jälkeen. Lisäksi kuultiin esitykset syksyn jäsenkampanjasta ja viestinnästä sekä Urhea-yhteistyöstä ja vahvistettiin uuden tilin/toiminnantarkastajan valinta hallituksen esityksen mukaisesti.
Kokouksen pöytäkirja julkaistaan liitteineen lähipäivinä, kun se on ensin tarkastettu.
Kokouksen puheenjohtaja Arttu Laitinen ja Judoliiton hallituksen puheenjohtaja Esa Niemi esittivät molemmat kiitoksensa aktiivisesta osallistumisesta keskusteluun, hyvästä ja perusteellisesta valmistelutyöstä.
Judoliitolla on vahva näky tulevasta ja yhteinen tahtotila jäsenmäärien kasvattamiseen ja keinoja tähän. Tämä on liiton. strategian keskenen tavoite. Toinen tavoite on aikuisten arvokilpailumenestys pitkällä aikavälillä. Judoliitolla on nyt uskottava valmennusjärjestelmä, jota tukevat satsaukset huippu-urheiluun. Judokenttä on aktivoitunut aluetoiminnan myötä ja vapaaehtoisten määrä Suomen judon kehittämisessä on kasvanut merkittävästi ja tulee edelleen kasvamaan. Jokaiselle löytyy varmasti oma paikka judoyhteisössä ja yhteisessä kehittämisessä seuratyössä ja järjestökentällä.
