Muistatko, kun itse aloitit judoharrastamisen? Miltä tuntui ensimmäisen kerran astua tatamille ja nähdä ohjaaja judopuvussa? Uuden aloittaminen on usein jännittävää. Jos tämän alkujännityksen päälle lisää vielä sen, että ei tule ymmärretyksi, kokee olevansa erilainen tai ulkopuolinen, voi kokemus olla kaikkea muuta kuin positiivinen. Sitä poskia kuumottavaa ja pistelevää tunnetta ei haluaisi kenellekään. Silloin ensimmäinen kerta voi jäädä viimeiseksi.

Saavutettavuuden tulisi tarkoittaa aitoja mahdollisuuksia osallistua toimintaan omana itsenään. Inklusiivinen toimintamalli tarkoittaa sitä, että jo olemassa olevia toimintamalleja ja ympäristöä muokataan soveltuvaksi. Ei ole tarkoitus, että kaikki muutetaan ja rakennetaan uusiksi. Judo lajina on aina soveltunut monille eri ihmisille, jolloin pienilläkin muutoksilla me voimme saada paljon positiivista aikaan. Haluamme, että lisää ihmisiä löytäisi lajin pariin, kokisi kuuluvansa yhteisöön, saisi uusia ystäviä ja onnistumisen hetkiä. Suomen Judoliiton hanke ”Judolla liikkeelle” tavoittelee juuri näitä asioita. 

Judolla liikkeelle -hankkeen kohderyhmiä ovat kuulovammaiset sekä yli 65-vuotiaat ikäihmiset. Molemmilla ryhmillä liikunnan harrastamista voivat vaikeuttaa erilaiset esteet. Kuulovammaisilla suurimpia haasteita ovat usein harrastusten saavutettavuus, ulkopuolisuuden tunne ja kommunikaatioon liittyvät vaikeudet. Ikääntyvillä taas toimintakyvyn muutokset, kaatumisen pelko ja vähäinen liikkuminen voivat rajoittaa arkea ja osallistumista.

Kuulovammaisille saavutettavampaa judoa

Kuulovammaiset harrastavat keskivertoväestöä vähemmän liikuntaa. Suurimmaksi syyksi nousee harrastusten saavutettavuus, ulkopuolisuuden tunne ja kommunikaation haasteet. Haluamme Judoliitossa luoda seuroille tukimateriaalia ja opettaa seurojen ohjaajia kuulovammaisen harrastajan kohtaamiseen. Yhdessä pystymme vaikuttamaan ja
tekemään judosta aidosti kaikille saavutettavan yhteisön. Saavutettavuus alkaa halusta ymmärtää toista ihmistä.

Kuulovammaisuutta on monenlaista, lievästä kuulonalenemasta aina kuurouteen saakka. Kuulovammat ovat yleisiä, jonkinasteinen kuulonalenema on yli 800 000 suomalaisella. Kuuloaistin vajaus ei suoraan vaikuta fyysiseen toimintakykyyn. Henkilö, jolla on kuulovamma pärjää esimerkiksi judossa siinä missä muutkin. Synnynnäisten kuulovammojen lisäksi kuulovamma voi tulla myöhemmin kuulohermon ja keskushermoston vaurioiden ja sairauksien takia, iän tai elintapojen myötä. Kuulovamma voi tulla myös äkillisesti ilman syytä. Osa kuulovammaisista käyttää kuulokojeita tai muita apuvälineitä kommunikoinnin tukena ja osa kommunikoi viittomakielellä. Jokaisessa maassa on oma viittomakielensä kuten suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Viittomakieli on moniaistillista kieltä, jossa visuaalisuus sekä kehonkieli on tärkeässä osassa.

Henkilöllä, jolla on kuulovamma, on oikeus käyttää tulkkauspalveluita. Tulkkausta voidaan käyttää vuorovaikutus- ja kommunikaatiotilanteiden tukena. Tulkkausta voi käyttää myös harrastuksiin ja siitä ei aiheudu mitään kuluja seuroille. Henkilö itse hankkii tulkin paikalle, ja se on myös hänelle maksutonta. Tulkit ovat tottuneita erilaisiin tilanteisiin, eikä heidän läsnäolonsa vaikuta tunnin kulkuun.

Liikettä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ikääntyville

Ajan kanssa me kaikki vanhenemme, mutta kehomme silti kaipaa monipuolista liikettä ja yhteisöllisiä hetkiä. Ikääntyessä tapahtuu tiettyjä fysiologisia muutoksia, joita emme pysty estämään. Ikääntyessä refleksit hidastuvat, voiman, tasapainon ja liikkuvuuden ylläpitämiseen tarvitsee tehdä enemmän töitä kuin ennen. Heikentynyt yleiskunto ja tasapaino johtavat usein pikkuhiljaa passiiviseen elämäntapaan ja lisäävät kaatumisen riskiä. Kuitenkin monipuolisella liikunnalla voimme hidastaa ja ennaltaehkäistä muutoksia ja niistä johtuvia haittoja.

Yli 65-vuotiaisiin kuuluu monenlaista tallaajaa. Osa on vielä työelämässä ja aktiivisia liikkujia; toisilla kaatumisenpelko on rajoittanut kodin ulkopuolista liikkumista. Hankkeella haluamme tukea ikääntyvien arjessa pärjäämistä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Haluamme innostaa erityisesti niitä yli 65-vuotiaita, joilla on kohonnut kaatumisriski ja jotka tarvitsevat monipuolista liikuntaa sekä kaatumisen harjoittelua.

Kaatumiset ja niiden seuraukset ovat monelle iäkkäämmälle merkittäviä mullistuksia elämässä. Tilastollisesti noin joka kolmas eläkeläinen kaatuu vähintään kerran vuodessa. Yli 80-vuotiailla määrä on joka toinen, joista puolet kaatuu uudestaan. Murtumat ovat hitaita kuntouttaa ja vaativat paljon omatoimista harjoittelua. Mikäli ennen tapaturmaa liikkuminen on ollut vähäistä, voi yksittäinen kaatuminen tai murtuma viedä yleisvoinnin hyvin heikoksi. Hyvä pohjalla oleva peruskunto auttaa toipumaan pienistä töyssyistä. Sen takia on tärkeää, että jokainen löytäisi oman tavan liikkua ja liikunnan ilon. Tuomalla Judo4Balancen Suomeen tarjoamme seuroille koulutusta ikäihmisten ohjaamiseen sekä valmista ohjausmateriaalia, jolla pystytään tarjoamaan turvallista ja tehokasta harjoittelua.

Hankkeen avulla haluamme myös osoittaa, että ikääntyminen ei ole mikään tuomio tai automaattisesti tarkoita liikuntakyvyttömyyttä. Monipuolisesti liikuntaa harrastanut ja itsestään huolta pitänyt voi olla paremmassa kunnossa kuin joku paljon nuorempi. Ikä on joskus vain numeroita, sillä maailman vanhin judo-ohjaaja oli 103-vuotias! Iäkkäämmille judokoille vertaisohjaajana toimiminen voi olla yksi tapa löytää uudestaan paikka yhteisössä. Judo4Balance-kursseilla vertaisohjaajat ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Vertaisohjaajat voivat jakaa kokemuksiaan ja osoittavat omalla esimerkillään, että judon parissa on tilaa erilaisille ihmisille ja monenlaisille rooleille.

Liikunnan ja fyysisen toimintakyvyn harjoittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia sosiaalisista suhteista ja henkisestä hyvinvoinnista. Mukavat kohtaamiset arjessa ja käydyt keskustelut harjoitteluparin kanssa voivat olla monelle ikääntyvälle arjen kohokohtia. Harjoittelun ohessa voi muodostua uusia ystävyyksiäkin. Judosalista voi muodostua heille paikka, jossa kokee olevansa tärkeä ja osa yhteisöä. Siitähän World Judo Dayssäkin on kysymys.

Rakennetaan yhdessä kaikille avointa judoyhteisöä

Teemme hankkeessa yhteistyötä mm. Suomen Kuurojen Urheiluliiton, Kuurojen liiton ja Ikäinstituutin kanssa. Otamme mielellämme vastaan ajatuksia ja uusia ideoita myös judoseuroilta. Etsimme hankkeeseen mukaan pilottiseuroja, jotka haluavat edistää kuulovammaisten ja/tai ikääntyvien judotoimintaa. World Judo Day 28.10.2026 juhlii moninaista judoyhteisöä ja kaikkien yhteisön jäsenten saavutuksia. 

Kirjoittaja: 

Aino Kosonen, Judolla liikkeelle-hankkeen projektityöntekijä

aino.kosonen@judo.fi, 0449099661