Vuoden kolmas ulkomaan kilpailu sijoittui varsin myöhäiseen ajankohtaan, kilpailuksi valikoitui toista kertaa Montenegron Podgoricassa järjestettävä Junioreiden Eurooppa cup:in kilpailu. Tämä kilpailu ei ole helpoimmin saavutettava, mutta ajankohta oli sopiva, joten nokka asetettiin ensin kohti Istanbulia ja sitten Podgoricaa. Lähtö oli perjantaina poikkeuksellisesti vasta puoliltapäivin ja hotellille saavuttiin noin kello 21 paikallista aikaa.

Tällä kertaa kilpailijoita oli maltillinen määrä 220, joten tuomittuja otteluita oli odotettavissa hieman tavallista vähemmän. Lauantaiaamun palaverissa oli 21 tuomaria, jotka jakautuivat kolmelle ottelualueelle. Palaveria pitämässä olivat EJU:n tuomaritarkkailijat Veli-Matti Karinkanta ja Nuno Carvalho. Pitkänmatkalaisina paikalle oli saapunut kolme tuomaria USA:sta ja yksi Australiasta. Tuomaripalaverin alkuajaksi on vakiintumassa 45 minuuttia ennen kilpailun alkua, mutta ajan voi tarkistaa katsomalla perjantain arvonta, jossa asia varmistetaan, vaikka kilpailuiden pääasiallinen viestintäkanava on tapahtuman telegram-kanava, kutsu ja infotaulu.

Nostot palaverista:

• Tuntekaa ottelu
• Oikea-aikainen mate
• Siirtymissä: Tachi-waza <–> Ne-waza on oltava tarkkana
• Tuomarin tärkein tehtävä on varmistaa ottelijoiden turvallisuus
• Kontrolloi ottelua sijoittumalla oikein
• Huolehdi, että ottelijat saapuvat matolle samanaikaisesti ja kumartavat toisilleen

Tuomaripalaverissa puhuttiin siitä, että tuomarin ei tule olla ”poliisi” joka etsii syitä varoituksille, vaan ottelun henki on tunnettava ja tuomittava sen mukaisesti. Mikäli ottelijat ovat passiivisia tai pyrkivät negatiiviseen judoon otteiden tai asennon kautta, tulee tästä varoittaa oikea-aikaisesti. Ottelijoiden viivyttelyyn pyydettiin puuttumaan herkästi ja näyttämään ensimmäinen huomautus, mikäli ottelijat pyrkivät tuhlaamaan aikaa. Lisäksi painotettiin, että MATE:a ei tule komentaa liian aikaisin. Kahden metrin raja ottelualueen ulkopuolella on se hetki, jolloin Mate tulee julistaa, ennen sitä voi tilanteet katsoa rauhassa loppuun. Itselleni tämä on edelleen hiukan haastavaa varsinkin silloin, kun ottelijat ajautuvat kohti toimitsijoiden pöytää, jota ennen on vain kolmen metrin suoja-alue.

Mattotekniikoita voi rakentaa hieman aikaisempaa kauemmin alueen ulkopuolella, kunhan tekniikka edistyy ja sillä on mahdollisuus onnistua. Tässä painotettiin sitä, että jokaisen tuomarin tulee tietää mitä matolla tehdään ja mistä tilanteista on mahdollista edetä sidontaan, kuristukseen tai käsilukkoon.

Ulosastumisessa ollaan palaamassa aikaisempaan käytäntöön ja merkkiin, mikäli ottelijat poistuvat alueelta ”omasta halustaan” ilman rajalla tapahtuvaa tekniikkaa/hyökkäystä, annetaan tästä shido, käyttäen rajaa kuvaavaa käsimerkkiä. Tässä riittää, että toinen ottelija on ulkona ottelualueelta. Tuomarin on huolehdittava, että ottelijat saapuvat matolle yhtäaikaisesti ja kumartavat toisilleen eikä tyhjälle matolle.

Minut oli sijoitettu tatamille 2. Tuomariryhmän yhteistyö sujui alusta alkaen saumattomasti ja tuomitsemisen linja pysyi vakaana kolmikosta riippumatta. Osaltaan yhteisen linjan löytymistä nopeuttaa nykyisin käytössä oleva kirjanpito, jossa avustavat tuomarit kirjaavat maton tapahtumat paperille käyttäen eräänlaista tukkimiehen kirjanpitoa. Näin toimien avustavat ovat äänessä ja puhuvat toisilleen ottelun alusta asti ja yhteinen linja muodostuu nopeasti. Paperiin merkitään hyökkäykset, pisteet ja varoitukset. Hyvä tapa on merkitä jokainen kulunut minuutti pystyviivalla, jolloin hyökkäysten taajuus on helposti nähtävillä ja mahdollisten varoitusten oikea-aikaisuus on helpompi toteuttaa.

Lauantain osalta kohdallani tuli viisi ottelua mattotuomarina ja kahdeksan avustavana. Varsin kevyt päivä. Toki olisin toivonut enemmän ottelijoita, mutta siihen ei voi vaikuttaa eli ne tuomitaan mitkä paperiin sattuu. Päivästä jäi varsin luottavainen olo. Heikkolaatuisin hetki osui tietysti +78 sarjan finaaliin, jossa olin keskellä. Ottelijat siirtyivät kohti toimitsijapöytää, molemmat ottelijat olivat ulkona alueelta, jonka jälkeen komensin MATE, ja kuten arvata saattaa, toinen ottelija heitti sillä hetkellä. Tämä, mahdollisesti väärä mate hiipi takaraivoon kummallisen vahvasti, ja vaikutti koko loppuottelun tuomitsemiseen.

Loppupalaverissa tarkkailijat mainitsivat päivän olleen hyvä. Saimme kuitenkin muutamia lisäohjeita:

• Shime-waza -tilanteissa on sijoituttava oikein, jotta mahdollinen ottelijan tajuttomuus havaitaan heti. Mikäli ottelija menettää tajuntansa, on välittömästi julistettava ippon ja kutsuttava lääkäri.

• Okuri-eri-jime:ssä jalan venyttäminen, ote pohkeesta ei välttämättä tarkoita, että shido olisi välitön. Jalan on oltava suorana, jolloin se riittää shidoon, tuomarin ei tarvitse arvioida onko torin tarkoituksena venyttää jalkaa vai ei. Jos jalka on taipuneena polvesta, niin shidon voi jättää julistamatta.

• Kansetsu/shime-waza, kun tori nousee irti matosta, julistetaan mate. Tässä on palattu aikaisempaan käytäntöön, eli uken ei tarvitse saada selkeää hallintaa, vaan riittää että tori nousee irti matosta. Tällä pyritään suojaamaan toria maten jälkeisessä irrotustilanteessa tai mahdollisessa hallinnan menetystilanteessa.

Palaverin viimeisenä ohjeena oli: ”Olkaa ajoissa, oikeassa paikassa.“ Tämä pätee yleisesti kaikkeen kilpailuissa toimimiseen. Lauantain tuomitut sarjat olivat: -73 ja -63 kg.

Sunnuntaiaamuna ei ollut palaveria. Riitti, että paikalle saapui 9:30. Tässä kilpailussa siirtymä on helppo, sillä urheiluhalli on hotellin yhteydessä. Sinne pääsee laskeutumalla yhden kerroksen alemmas ja kävelemällä autohallin läpi kisahalliin. Sunnuntain saldo oli viisi keskellä tuomittua ottelua ja yhdeksän ottelua avustavana toimien. Alkuotteluissa mattotuomarina ollessani kohdalleni sattui kuristus, joka johti ottelijan tajuttomuuteen. Olin sijoittunut oikein ja reagoin tilanteeseen ripeästi. Vaikka asiasta oli puhuttu lauantaina, jäävät nämä tilanteet aina hiukan vaivaamaan. Olinko oikeassa paikassa, näinkö tilanteen ajoissa. Sunnuntain finaalilohkossa olin mattotuomarina -90 kg pronssiottelussa. Ottelu oli selkeä ja päätti tämän kilpailun hyvään fiilikseen.

Vaikka en ole ehtinyt tänä vuonna niin moneen kilpailuun kuin olin suunnitellut, on jonkinlaista kehitystä tapahtunut. Kahdesta viimeisestä kilpailusta ei ole jäänyt ajatusta, että lopetan koko touhun, vaan kilpailun jälkeen olo on ollut hiukan positiivisempi. Tämä on vaikuttanut seuraavaan kilpailuun niin, että ote tuomitsemiseen on ollut alusta alkaen hieman rennompi, jolloin virheet/muutetut tuomiot eivät ruovi niin syvältä mielestä. Tässä pätee Nunon alkupalaverissa toteama: ”Luck comes to the well prepared.”

Sunnuntain loppupalaverissa ei tullut enää uusia ohjeita, vain turvallisen kotimatkan toivomukset. Tästä on hyvä jatkaa seuraaviin kisoihin, joita toivon olevan vielä kaksi tänä vuonna. Seuraavaksi suuntaan kohti Unkaria ja Gyoria, kadettien kilpailuun, jonka yhteydessä on myös tuomariseminaari.

Tuomariterveisin,
Timo Lehtonen
IJF-B tuomari