Judoa voi harrastaa taaperoikäisestä senioriksi omaan elämäntilanteeseen sopivalla tavalla.

Judo on monelle, lapsena lajin aloittaneelle, elämänikäinen harrastus, jonka parissa on mahdollista kehittää fyysisten ja henkisten ominaisuuksien myös monenlaisia elämänhallinnan taitoja tai valita urheilu-ura.

Judoa voivat harrastaa kaikki sukupuolesta, taustasta, iästä tai vammasta riippumatta. Judoa on tasa-arvoinen harrastus jossa kaikki voivat harrastaa samoissa harjoituksissa.

Judo on kamppailu- ja Olympialaji, jossa korostuu harjoitusvastuksen kunnioittaminen. Judon parissa on mahdollista luoda kansainvälinen ura paitsi urheilun myös tuomari-  tai seuratoiminnan eri alueilla. Judossa edetään taitotasojen mukaan vyöarvoissa valkoisesta kohti mustaa vyötä.

Lapsille ja nuorille Judo on monipuolinen harrastus

Judo kehittää motorisia valmiuksia, opettaa ryhmässä toimimista ja antaa eväitä urheilu-uran kokeilemiseen tutun judoseuran tukemana. Lisäksi Judo tukee harrastuksena erinomaisesti myös muissa urheilulajeissa kehittymistä.

Nuorten judo aloitetaan yleensä peruskurssilla 7-15-vuotiaana tai muksujudossa jo ennen kouluikää. Peruskurssilla käydään läpi perusteita ja tutustutaan judoon sekä muihin harjoitusryhmän lapsiin ja nuoriin. Peruskurssi antaa valmiuksia edetä jatkoryhmiin ja vaikka kilpauralle.

 Judon avulla kehittyy fyysinen kunto, ketteryys ja koordinaatio, oppii tuntemaan uusia kavereita sekä toimimaan ryhmässä ja ottamaan toiset huomioon.  Judo auttaa nuorta kasvupyrähdystenkin keskellä hallitsemaan kehoaan, mieltään ja löytämään tasapainon näiden välillä.

Perhejudo

Perhejudossa lapsi ja aikuinen kokevat liikunan riemua yhdessä. Kuten muksujudossa, myös perhejudossa lähtökohtana on lapsen monipuolisen liikunnan tukeminen, mutta lisäksi myös aikuisen ja lapsen sosiaalisen suhteen vahvistaminen.

Perhejudoryhmissä lapsi ja lapsen vanhempi tai muu läheinen aikuinen kummi, eno tai täti harjoittelevat yhdessä samoissa harjoituksissa.

Lapset ja aikuiset jakavat yhteisen oppimiskokemuksen ja liikunnan ilon. Aikuinen voi perhejudossa olla hyvä liikkuva roolimalli lapselle, tai lapsi aikuiselle. Harjoituksiin osallistuvalla aikuisella ei tarvitse olla minkäänlaista aiempaa urheilu- tai judotaustaa.

Judo sopii myös aikuisille ja senioreille

Aikuisjudoa voi harjoittaa hyvin monista eri lähtökohdista. Osa aikuisjudokoista on kiinnostunut kilpailemisesta veteraanisarjoissa ja toiset haluavat keskittyä mieluummin oman kuntonsa ja liikkuvuutensa ylläpitämiseen kuntojudossa. Jokaiselle löytyy omasta judoseurasta itselle sopiva tapa ja ryhmä, jossa harjoitella ja kehittää itseään.

Kuntojudon ero kilpailuun tähtäävään harjoitteluun on lähinnä harjoituksen intensiteetissä, jonka jokainen voi kuntojudossa sovittaa omiin lähtökohtiinsa sopivaksi.

Judon Kata on harjoittelu- ja kilpailumuoto, jossa keskitytään erilaisiin judon tekniikoihin. Se on usealle aikuisharrastajalle kiinnostavaa itsensä kehittämisen kannalta. Kata on myös kilpailulaji, jossa voi edetä aikuisenakin jopa kansainväliselle tasolle saakka.

Edetessään judon vyöarvoissa, voi aikuisjudoka kouluttautua Judoliiton koulutuksissa ja kiinnostuksensa mukaan edetä seuravalmentajaksi.

Judo on hyvä laji myös kypsemmällä iällä tasapainon ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Liukkailla keleillä judoka osaa kaatua pehmeästi ja itseään säästellen myös kovalla alustalla. Judoharjoituksissa pääsee kokemaan yhteenkuuluvuutta ja iloa tatamilla muiden judokoiden kanssa.

Monenlaiset ketteryyttä, liikkuvuutta ja lihasvoimaa tukevat harjoitukset edistävät fyysistä kuntoa ja kestävyyttä. Lihasvoima pysyy vahvana myös iän karttuessa ja mieli virkeänä erilaisia judotekniikoita opetellessa ja harjoitellessa.

Parajudo

Judoa on sovellettu erityisryhmille Suomessa jo yli kolmekymmentä vuotta. Sovelletussa judo voi edetä kilpaillen kansainväliselle judo-uralle tai harrastaa hyvässä porukassa. Lukuisat seurat ympäri Suomea järjestävät parajudoharjoituksia.

Parajudo on suunnattu henkilöille, joilla on erityistä tuen tarvetta esimerkiksi liikkumisessa, ymmärryksessä, puheen tuottamisessa, aistien toiminnassa, suureen ryhmään sopeutumisessa tai tarvitsee jostain syystä enemmän aikaa asioiden oppimiseen.

Parajudotoimintaa järjestetään yli 25 paikkakunnalla Judoliiton jäsenseuroissa. Judoliitto on lajiliittojen ykkönen sovelletussa liikunnassa. Judo on kesäparalympialaji näkövammaisille urheilijoille sekä kehitysvammaisten urheilijoiden Special Olympics -laji.