Pariisin olympialaisten testikisa käytiin elokuun lopussa tulevalla olympianäyttämöllä Grand Palais Ephemere’ssä. Halli on kevytrakenteinen, ja se puretaan kisojen jälkeen. Näinä muutamana sen pystyssä olovuotena sitä käytetään näyttelyihin ja erilaisiin tapahtumiin. Näkymä hallista on upea, sillä suurista päätyikkunoista avautuu näkymä Eiffelin tornille. Kisoissa hallin sisätilat olivat koruttomassa asussa, sillä halliin oli rakennettu vain korotettu tatamialue sekä toimitsijapöydät, tatamialueen reunoilla oli rakennusmateriaaleja, eikä katsomoita oltu rakennettu.

Testikisassa oteltiin yhtenä päivänä yksilökisa, olympialaisten tapaan siis vain yksi miesten ja yksi naisten painoluokka ja toisena päivänä sekajoukkuekisa. Yksilökisassa oteltiin nimellisissä M-73 ja N-57 painoluokissa. Paikalle oli saapunut kumpaankin painoluokkaan noin 30 U18 ottelijaa. Joukkuekisassa näistä alueiden harjoituskeskusten parhaista oli tehty 12 joukkuetta, joissa oteltiin nimellisesti olympialaisten sekajoukkueiden painoluokissa, vaikka kaikki ottelijat olivatkin 52-73 kilon kieppeillä. Tarkoitus oli testata systeemiä, mutta ottelijat ottivat tapahtuman tosissaan. Oli avartavaa nähdä, millä intensiteetillä ja strategioilla tämän ikäluokan Ranskan parhaimmisto ottelee. Vaikutti siltä, että jokaisella ottelijalla oli jo tässä vaiheessa selkeä oma tapa otella otteen hakuineen, otehallintoineen, liikuttamisineen, lempitekniikoineen ja strategioineen. Silmille pistävää oli määrätietoinen siirtyminen pystyottelusta matto-otteluun. Mikäli toinen ottelija tipahti esim. polvilleen, oli pystyyn jääneellä heti selvä sävel siitä, miten tilanteesta jatketaan tehokkaalla mattohyökkäyksellä. Otteluiden intensiteetti oli kova, eikä kilpailun harjoituskisaluonteesta ollut tietoakaan, vaan kaikki antoivat kaikkensa otteluissaan. Joukkuekisaakin oteltiin joukkuekavereiden kannustaessa.

Vaikka tästä kisasta ei luokituspisteitä jaettukaan, niin silti paikalla olevat tarkkailijat toteuttivat tehtäväänsä, korjasivat tuomioita, antoivat vinkkiä jne. Oma tuomarointini parani loppua kohden ja joukkuekisan loppuottelut tuntuivat sujuvan oikein hyvin. Nyt oli hienoa tutustua halliin ja alueeseen. Hieman alle vuoden päästä on toivottavasti sitten tosi kyseessä.

Veli-Matti Karinkanta
Olympiatuomari