Kilpailun tuomaripalaverin kaksi asiaa olivat otteettomuus ja sukellukset
Otteettomuus: ottelijan tulee pyrkiä otteeseen heti hazimesta. Mikäli otteettomuus = kyttäily ilman otetta kestää yli viisi sekuntia, tulee passiivisempaa tai molempia, kummankin ollessa passiivisia, rangaista shidolla.
Sukellus: mikäli tori käyttää päätään heitossa tukipisteenä, tulee harkita hansokun julistamista sukelluksesta. Mikäli pään lisäksi matossa on samanaikaisesti vaikkapa torin polvi, käsi, olkapää tms., ei tilanne täytä hansokumaken vaatimuksia. Mikäli uke aiheuttaa torin päälleen tulon, ei toria voida rangaista siitä. Mikäli pää vain viistää tatamia ilman painoa, ei tilanne täytä hansokumaken kriteerejä. Sukeltamisen voi tehdä myös taaksepäin eli ura-nage suoraan taaksepäin päälleen alas tullen aiheuttaa hansokumaken.
Karhunhalaustilannetta selkeytettiin
Karhunhalaus: karhunhalaus tarkoittaa otetta, jossa molemmilla käsillä otetaan yhdenaikainen tai lähes yhdenaikainen haliote uken vartalosta. Jos torin toinen käsi on vaikkapa uken käsivarressa, kyseessä ei ole karhunhalausote. Sitä vastoin, jos ote menee uken käsivarsien yli tämän vartaloon, on kyseessä karhunhalausote. Karhunhalausotteen saa ottaa, mikäli torilla on sitä edeltävä ote. Otteella tarkoitetaan tilannetta, jossa torin kämmenen puristuksessa on uken judogia tai vyötä. Mikäli tori hyökkää ilman ennakoivaa otetta uken vartaloon karhunhalilla, tulee häntä rangaista shidolla.
Mikäli ottelijat nousevat matosta muuten kuin suhtkoht kasvokkain, tulee tuomarin komentaa mate
Kisan ensimmäinen päivä lähti tahmeasti käyntiin omalta osaltani, sillä jouduin perumaan heti ekassa ottelussa yhden waza-arin ja antamaan toisen tarkkailijoiden pyynnöstä. Sijoituin ihan hyvin, mutta en katsonut tilanteita riittävän tarkasti. Muut ottelut viimeistä pronssiottelua M-60 Mgl-Uzb lukuun ottamatta sujuivat kuitenkin hyvin. Pronssiottelussa sen sijaan annoin matosta nousevien ottelijoiden jatkaa ottelemista, vaikka he eivät olleet naamakkain ja mongolialainen onnistui viemään pakenevan vastustajansa uranagella mattoon. Minun olisi pitänyt komentaa ylösnousun aikana mate, mutta annoin tilanteen jatkua ja pisteytin heiton waza-ariksi ja saman tien waza-ari awazate-ipponiksi. Minut pyydettiin näyttämään tv-merkkiä ja kohta pyydettiin julistamaan voittaja. Palaverissa sanottiin kuitenkin, että ensisilmäykseltä tilanne näytti ihan ok:lta, mutta tarkemman syynin perusteella mate olisi ollut oikea ratkaisu ja pistesuoritus olisi pitänyt perua, mutta hekään eivät sitä tehneet jostain syystä. Mikäli ottelijat nousevat matosta muuten kuin suhtkoht naamakkain tachi-wazaan, pitää tuomarin komentaa mate.
Voiko valehyökkäysshidon antaa aktiiviselle tai häviöllä olevalle ottelijalle?
Toisen päivän ottelut olivat haastavia tuomita ja monet niistä menivät jatkoajalle. Oma tekemiseni oli kuitenkin varmempaa kuin ensimmäisenä päivänä, vaikka parannettavaa jäi varoituksien annon suhteen. Sain tuomita M-81 Bel-Aze finaalin, jossa jouduin perumaan valehyökkäysshidon. Se jäi harmittamaan. Tilanteen analysointi on kuitenkin tärkeää: Jos ottelija on hyökännyt kaksi kertaa vahvasti ja kolmas hyökkäys täyttää valehyökkäyksen merkit, tuleeko ottelijaa rangaista valehyökkäyksestä vai tulkita vale- (tai huono) hyökkäys ottelijan aktiivisuudeksi ja antaa passiivisuusvaroitus toiselle ottelijalle? Kun näin ottelussa belgialaisen läsähtävän otteettomana kontilleen seoi-otoshistaan, niin harkitsin kolmea vaihtoehtoa: 1) valehyökkäys belgialaiselle, vaikka tämä oli ollut aktiivinen, sillä rike on aina rike ja siitä pitää rangaista, 2) passiivisuusshido vastustajalle, sillä perusteella, että kyseessä oli vain epäonnistunut hyökkäys eli positiivista näyttöä belgialaiselta tai 3) annan matsin jatkua hazimella noteeraamatta tilannetta. Ajattelin kuitenkin, että annan valehyökkäysshidon, koska rike on kuitenkin rike ja mikäli belgialainen jatkaa hyviä otteitaan, niin annan passiivisuusshidon azerille belgialaisen seuraavasta hyökkäyksestä. Varoitus kuitenkin käskettiin perua, joten minun olisi kannattanut, ainakin tarkkailijoiden mielestä, olla noteeraamattta belgialaisen mattoon menemistä ja antaa ottelun jatkua hazimella. Lisäaspekti tähän asiaan on se, että voiko häviöllä ottelevalle ottelijalle antaa valehyökkäysshidon? Periaatteessahan hänen ei pitäisi tehdä valehyökkäyksiä. Mielestäni voi? Jos tilanne on selvä valehyökkäys, varoitus tulee antaa.
Oikea sijoittuminen mahdollistaa tilanteen näkemisen ja oikeiden tuomioiden julistamisen
Viimeinen päivä tarjosi tatamillamme kisan näyttävintä judoa, sillä suurin osa otteluista päättyi suorituspisteisiin. Oma tekemiseni pysyi hyvässä kuosissa yhtä vietävästi harmittamaan jäänyttä tilannetta. M+100 Geo-Aze ottelussa unohduin liian lähelle ottelijoita, enkä nähnyt ottelun ratkaisutilannetta kunnolla. Georgialainen hyökkäsi lonkkaheitolla ja sai kipattua vastustajansa kyljelleen, joten julistin heitosta waza-arin. Tämän jälkeen minua pyydettiin odottamaan. Mietin, että mistä on kyse: Oliko kyseessä jalkaote vai mikä? Vai oliko kyseessä sukellus? Sain sitten käskyn perua waza-ari ja julistaa georgialaiselle sukeltamisesta hansoku-make. Harmittaa vietävästi, kun oikea sijoittuminen eli noin 4 metrin päässä olo ottelijoista unohtui vieläkin ja mokasin tärkeässä tilanteessa. Kauempaa katsottuna pääkontaktin olisi nähnyt selvästi, mutta yläviistosta tarkkailtuna sitä ei voinut havaita. Mattotuomarille tärkeintä on pysytellä pystyottelussa riittävän kaukana ottelijoista, jolloin tilanteet näkee parhaiten ja niiden oikein arvioiminen on mahdollista.
Yhteenveto
Epäonnistuin tässä kisassa muutamassa tärkeässä tilanteessa, joten tämä kisa oli minulle tarpeellinen herätys. Perusasia eli oikea sijoittuminen riittävän kauas ottelijoista on muistettava aina ja siihen on suhtauduttava vakavasti, vaikka edellinen kisa olisi mennyt kuinka hyvin tahansa. Tästä on hyvä ottaa oppia ja olla entistä vahvempana seuraavassa kisassa. Sitä ei tarvitse kauaa odottaa, sillä pääsen iskostamaan perusasioita jo tulevana viikonloppuna Ranskassa Mullhousessa maajoukkueiden EM-kilpailuissa.
Veli-Matti Karinkanta
Olympiatuomari