Syyskokous 17.11.2022

Judoliiton Syyskokous pidettiin 17.11. torstaina hybridikokouksena, johon osallistui yhteensä 33 judoseuraa kautta maan. Syyskokouksen puheenjohtajana toimi Judoliiton kunniapuheenjohtaja Erkki Kokkonen ja sihteerinä järjestöpäällikkö Juha Vuorela. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jarmo Raveala (Chikara) ja Hannu Ruuth (Kirkkonummen Judoseura).

Syyskokouksessa käytiin aktiivista keskustelua sääntömääräisten asioiden lisäksi lajin tulevaisuudesta Judoliiton puheenjohtaja Esa Niemen johdolla. Niemi korosti puheenvuorossaan sitä, että jäsenseuroilla on valta ohjeistaa hallitusta siitä, mihin suuntaan liittotoimintaa halutaan viedä. Hän toivoo avointa vuoropuhelua, jolla voidaan rakentaa aitoa yhteistyötä ja vastata judoseurojen tarpeisiin.

Työ kohti verkostojohtamista alkaa Judoliitossa

Jäsenäänestyksessä päätettiin tiivistää yhteistyötä judoseurojen kanssa kohti verkostojohtamisen mallia, jossa vuoropuhelu judoseurojen kanssa on aktiivista ja seurat saavat nykyistä enemmän vaikutusmahdollisuuksia Judoliiton toiminnassa. Tähän työhön, samoin kuin viestintään, alue- ja seuratoimintaan sekä markkinointiin johdetaan jäsenmaksuista saatavat lisätuotot. Tällä varmistetaan se, että uudistustoimet hallinnon kehittämiseksi jatkuvat, jotta strategiset tavoitteet jäsenmäärän nostosta ja aikuisten arvokisamitalista mahdollistuvat.

Uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle

Judoliiton hallituksessa erovuoroisia olivat valmennusvaliokunnan puheenjohtajana pitkään toiminut Mika Mukkula (Hollolan Holjutai), vyökoekomission jäsen Juha-Matti Salmela (Turun Judoseura) sekä hallintovaliokunnan puheenjohtaja ja Judoliiton hallituksen varapuheenjohtaja Tero Rönkkö (Orimattilan Judoseura). Kukaan erovuoroisista ei ollut käytettävissä jatkokaudelle, joten syyskokoukseen jo ennalta hallitusehdokkaaksi ilmoittautunut Otto Favén (Nokian Judo) ja kokouksessa hallitusehdokkaaksi esitetyt Sini Hukka (Kiteen Kippon) ja Eelis Paukku (Oulun Yliopiston Judoseura) valittiin uusiksi päättäjiksi hallitukseen ensi vuoden alussa. (Valittujen esittelyt voi lukea oheisista liitetiedostoista.) Judoliitto toivottaa menestystä vaativaan tehtävään ja kiittää panoksesta hallituskautensa päättäviä.

Otto Favénin esittely tästä:Liite2 Ehdokasasettelu Otto Favén

Sini Hukan esittely Kiteen Kippon ry:n sivuilta täältä: https://kipponry.blogspot.com/p/eittelyt.html 

Lue myös lisää täältä: Sini Hukan siviilityö judouran lisäksi

Eelis Paukun esittely täältä: Eelis Paukku_esittely

 

 

 

 

 

 

Läpileikkaus kokouksen muihin pääkohtiin

Judoliiton toimintasuunnitelmaan vuodelle 2023 ehdotettiin teknisten korjausten lisäksi selventäviä ilmaisuja tapahtuma- ja tuotehinnoitteluun. Näistä tulee tieto varsinaiseen pöytäkirjaan tarkemmin.

Jäsenmaksut

Judoliiton hallitus esitti 10 euron korotusta jäsen/lisenssihintoihin, jolla rahoitetaan mm. hallintomallin muutostyötä ja seuratoiminnan sekä viestinnän ja markkinoinnin kehitystyötä. Jäsenmaksujen (lisenssien) korotusta vastusti Orimattilan Judoseura, joten asiasta äänestettiin. Hallituksen ehdotus sai 1767 ääntä ja vastaehdotus 626 ääntä. Tuloksen myötä toimintasuunnitelmaan kirjataan muutostyön jatkaminen ja strategian toteuttaminen Niemen esityksen pohjalta.

Alle 15-vuotiaiden SM-kilpailut

Alle 15-vuotiaiden SM-kilpailuja ei tulla järjestämään ainakaan lähiaikoina. Tästä aiheesta käytiin vilkas keskustelu Maarit Kallion aloitteesta. Kilpailu- ja sääntövaliokunta ei ollut kuullut asiantuntijoita tai valmennusvaliokunnan näkemystä päätöksenteon pohjaksi. Lastenlääkäri Jaana Ronkainen käytti aiheesta voimakkaan puheenvuoron, jossa viittasi tutkimustuloksiin lasten ja nuorten liikunnasta ja urheilusta. Perusteltuja näkökulmia esitettiin puolesta ja vastaan, kunnes puheenjohtaja Kokkonen pyysi asiasta neuvoa-antavan äänestyksen. Tulos kannatti niin selkeästi SM-kilpailupäätöksen peruuttamista, että päädyttiin poistamaan siitä merkintä toimintasuunnitelmasta, ja palauttamaan asia uusintakäsittelyyn, mikäli sille nähdään edelleen tarvetta. Todettiin, että vastaisuudessa judoyhteisössä tulee hyödyntää paremmin tarjolla olevaa asiantuntemusta myös valiokuntatyöskentelyssä.

Uudet ansiomerkit

Kokouksen puheenjohtaja ehdotti ansiomerkkien hintoihin 50 euron hinnanlaskua esitetyn sijaan ja tämä ehdotus hyväksyttiin. Ansio- ja kunniamerkit ovat uudistuneet ja ne esitteli Tero Rönkkö, joka tekee vielä loppuvuodesta judoseuroille asiasta ”tiedotuskampanjan”.

Budjetti

Budjetista käytiin pitkä keskustelu ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Tuija Ihanamäki avasi Judoliiton taloutta, sen kulurakennetta ja ansaintalogiikkaa seikkaperäisesti. Hän muistutti, että kyseessä on talousarvio, jonka lopulliseen suuruuteen vaikuttaa merkittävästi se, että mitä avustuksia Judoliitto saamaan Opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Olympiakomitealta.

Kamppailulajien kurinpitosäännöt ja eettiset kysymykset

Kamppailulajien kurinpitosäännöt aiheuttivat keskustelua ja huolta siitä, että varmistetaan etenkin alisteisessa asemassa olevien valmennettavien ja harrastajien näkökulman toteutuminen. Tasa-arvo- ja eettinen valiokunta esitteli toimintaansa Anu Störin puheenvuorossa. Hän korosti, että kyseessä on judoseuroille tarkoitettu tukimateriaali, jonka avulla saadaan malleja tunnistaa ja torjua epäasiallista ja epätasa-arvoista toimintaa seuroissa sekä tarjotaan toimintamalleja arkielämän tilanteisiin selkokielisellä tavalla. Judoliitto on valtakunnallisesti ensimmäisenä pilotoimassa tätä vastuullisuustyötä ennen muita liikunta- ja urheilulajeja. Aineistot tulevat lähiviikkoina judo.fi -sivustolle. Katso muutokset aiempiin sääntöihin täältä: Liite3 Kamppailulajiliittojen yhteiset kurinpitomääräykset 1.1.2023 EHD5

Viestintä ja markkinointi puhutti

Kokouksen eri vaiheissa keskusteltiin viestinnän ja markkinoinnin tarpeellisuudesta osana Judoliiton ja judoseurojen toimintaa. Todettiin, ettei se työ voi olla yksin vapaaehtoisten varassa, vaan sitä varten tarvitaan resursseja, jotta voidaan ylläpitää ja kasvattaa lajin tunnettuisuutta sekä edistää aktiivista vuoropuhelua seurojen, alueiden sekä verkoston kanssa. Tähän työhön liittyy keskeisesti myös IT-komission työ niin Judokisa-järjestelmän kehittämisessä kuin tietoturva-asioissa ja tietohallintajärjestelmissä.

Judon 65-vuotisjuhla 2023

Suomen Judoliitto juhlii ensi vuonna 65-vuotista judotaivalta, joka huipentuu syyskuussa juhlatapahtumaan Olympiastadionilla. Tapahtumaan on saatu tilasponsori. Ohjelma ja tarjoilut rahoitetaan lipputuloilla ja näin ollen tapahtumasta tulee omarahoitteinen. Niemen mukaan tavoitteena on nostaa esille nimenomaan Suomen judo, ei niinkään liittotoimintaa. Juhlavuoden järjestelyjä varten on perustettu työryhmä ja syyskokous päätti myös juhlarahaston perustamisesta, jonka tavoitteena on tukea pitkällä aikavälillä judotoimintaa Suomessa ja myöntää rahastosta avustuksia lajin toimintaan ja kehittämiseen sekä kasvattaa tätä varten pääomaa tulevaisuutta ajatellen, joten tältä osin toiminta eroaa vuosittaisesta varainhankintatyöstä ja esim. urheilun sponsoroinnista. Esitys luettavissa täältä: Liite4 Juhlavuoden rahaston perustaminen 17.11.2022

Miten tästä eteenpäin?

Judoliiton hallitus ja henkilöstö sekä laaja vapaaehtoiskenttä saivat mandaatin jatkaa strategisella polulla, jota tuetaan edelleen viestinnän ja markkinoinnin sekä lisääntyvät vuorovaikutuksen avulla. Hallitus kokoaa järjestöpäällikön ja henkilöstön avustuksella alkuvuodesta 2023 seuratoimijoille tapahtuman (superviikonloppu), jossa linjataan yhdessä tärkeimmät toimenpiteet mm. jäsenmäärien kasvattamiseksi. Jäsenseurat saavat päätettäväksi, miten alueille ja seuroille korvamerkityt rahat hyödynnetään. Hallitus selvittää, millä osaamisella ja resursseilla muutosta lähdetään toteuttamaan. Kokouksen pöytäkirja on käsittelyssä ja julkaistaan liitteineen myöhemmin Judoliiton verkkosivuilla.

 

Järjestöpäällikkö

Juha Vuorela