Juha Alaluukas ja Marko Ryyppö (Hollolan Holjutai) ottivat hopeaa katan EM-kilpailuissa Suomen kaikkien aikojen parhaimpana arvokisasaavutuksena katasta. Kilpailut järjestettiin Kroatiassa 14.-15.5. ja kotimaahan palasi tyytyväinen kimenokata-kaksikko.
Miehet kertovat, että heillä on hienot fiilikset:
”Koronan jälkeen on helpottunut olo siitä, ettei olla jääty kansainvälisestä tasosta jälkeen, vaan edistytty. Vuoden 2019 EM-pronssin jälkeen ei olla taannuttu, vaan menty oikeaa polkua”, toteavat Juha ja Marko.
Alaluukas ja Ryyppö kertovat omien vahvuuksien takana olevan pitkä arvokisoissa ”koluaminen”, joten pää alkaa kestää painetta niin, että he pystyvät tekemään parhaimman vedon juuri oikealla hetkellä. Näin tapahtui myös Kroatiassa. Kaiken taustalla on kuitenkin pitkä yhteinen judohistoria, tavoitteellinen harjoittelu ja sitoutuminen. He harjoittelevat Hollolan dojolla normaaliviikkoina keskimäärin kolme kertaa, mikä auttaa pitämään tuntuman yllä. Ennen EM-kilpailuja treenitahti kuitenkin kiihtyi: ”Kisoja ennen treenataan joka päivä enintään kolme kataa päivässä ja katsotaan jälki videolta. Video on lahjomaton kaveri”, Juha toteaa.”
Mitkä ovat miesten jatkosuunnitelmat?
Alaluukas ja Ryyppö toteavat, että hopean jäljiltä jäi kuitenkin vielä ”hampaan koloon” ensi vuotta ajatellen: ”Podiumin korkein paikka on makein, sinne kuulutettaville jaetaan hienoimmat mitskut ja soitetaan mieluisin biisi. Koto-Suomen videopalaverissa analysoidaan oma ja muiden tekeminen sekä tehdään askelmerkit tulevaan.”
Seuraava tähtäin miehillä on jo Katan SM-kilpailut Tampereella 21.5. eli tulevana viikonloppuna. Syksyllä he pääsevät todennäköisesti ottamaan mittaa maailman huipuista Krakovan MM-kisoissa. Nordic Open on myös syksyllä. Tätä kohti valmistaudutaan videopalaverilla: ”Videopalsun johtopäätökset kasaan, päätetään muutokset ja sitten treeniä, treeniä ja treeniä.”
Nuoret myös mukana katan EM-kilpailuissa
Katan EM-kilpailuissa oli sarjat myös sini- ja ruskeavöisille nuorille. Miehet seurasivat nuorten katasuorituksia paikan päältä ja toteisivat, että nuorten kilpaileminen näytti hienolta:
”Tulevaisuus on nuorissa. Näin kasvavat tulevaisuuden mestarit – toivottavasti myös Suomessa.”
Juha ja Marko näkevät, että uudistus on hyvästä. He kannustavat kilpailemisen aloittamista vyökoekatan treenaamisen aikaan tai viimeistään sen jälkeen. Marko Ryyppö kertoo, että näin kävi heillekin: ”Vuonna 2012 suoritin 3. danin ja tammikuussa 2013 osallistuttiin ekoihin katakisoihin Mikkelissä.” Ensi vuonna miehet saavat siis juhlia 10-vuotista katakilpailu-uraansa.
Lue miesten kilpailuraportti finaalipäivältä myös Judoliiton FB-sivuilta täältä.
https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=10157450768837185&id=97801177184
Suomalainen katatuomari Hannu Mustonen urakoi päätuomarina katan EM-tapahtumassa.
Mitä on kimenokata ja mihin arvioinnissa kiinnitetään huomiota?
Alaluukas ja Ryyppö kuvaavat Kimeno-katan ideaa hieman kansanläheisemmin seuraavasti:
”Kimeno-kata on taistelukata kahden samurain välillä. Siinä on 20 tekniikkaa, joista kahdeksan tehdään matossa ja 12 pystyssä. Kimeno-katan uken hyökkäystekniikat koostuvat hallintaoteyrityksistä, erilaisista käsilyönneistä, potkusta sekä puukon, pikkumiekan ja miekan avulla tehtävistä hyökkäyksistä. Tori vastaa tekniikoihin väistöin, käsilukoin, kuristuksin, heitoin ja potkuin. Kimenokatan läpivienti ottaa aikaa noin 11 minuuttia, kun kokonaisuus on hallinnassa. Keskittymisen, tekniikoiden ajoituksen ja keskinäisen luottamuksen tulee olla kohdillaan, koska muuten voi tulla huonoa jälkeä jommalle kummalle, vaikka aseet ovatkin puiset (ks. kuva alla).”
Miesten mukaan kataharjoittelun aluksi on tärkeää saada kokonaisuus haltuun eli muistaa tekniikkojen oikea järjestys. Tämän jälkeen on aika lähteä kehittämään yksittäisten tekniikoiden hienouksia ja sujuvuutta. Katso uutinen ja tietoa katoista alla olevasta Euroopan Judo Unionin uutisesta.
Katso alapuolelta video Japanin Kodokanissa kuvastusta kimenokatasta. Se havainnollistaa hyvin, miten katassa simuloidaan hyökkäyksiä ja miten judo tukee itsepuolustusta. Pääasiassa samoja heittoja, kuristuksia ja käsilukkoja käytetään myös shiaissa kilpaurheilussa, jossa on mahdollisuus testata katan toimivuutta käytännössä. Osaa katatekniikoista ei ole sallittua tehdä shiai-kisoissa, sillä muun muassa pystykäsilukot on kielletty (eikä shiaissa käytetä puukkoja eikä miekkojakaan).
Alla oleva video antaa hyvin kuvaa kamppailulajin samurai-tekniikoista ja siitä, miten hyökkäyksiltä voi judon avulla puolustautua.
Millaisia asioita tuomarit arvostelevat?
Jokaisen tekniikan osalta tuomari lähtee 10 pisteestä, josta isot virheet vie 5 pistettä, medium-virhe 3 pistettä ja pikkuvirhe yhden pisteen. Kimenokatassa tekninen osaaminen, hyökkäyksen realistisuus, uken hyökkäyksen jälkeen torin osalta tilanteen haltuunotto. Alla näet EM-finaalin pistetaulukon.
Kaikki pistetilastot lauantain alkukilpailuista ja sunnuntain finaalista löytyvät alla olevasta linkistä.
https://www.eju.net/wp-content/uploads/2022/02/Results_EC2022.pdf
Kuva tuomari Hannu Mustosesta alla. Hän on kuvassa keskellä.
Kuvat Suomen katatiimi.
