Espoon Urheilijoiden judojaos on Suomen Judoliiton uusin lasten ja nuorten Tähtiseura. Lasten ja nuorten osa-alueen laatutekijät auditoitiin kahdessa tilaisuudessa maaliskuussa 2022. Ensimmäinen tilaisuus oli seuran dojolla lasten harjoitusten jälkeen ja toinen etänä. Auditoijina toimivat Judoliiton koulutus- ja seurakehityspäällikkö Katri Forssell ja Etelä-Suomen Liikunnasta ja urheilusta Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Sari Lähdesmäki. Seurasta oli auditoinneissa mukana hallituksen edustajia sekä useita seuratoimijoita, nuoria ja vanhempia. Auditoijat olivat etukäteen perehtyneet erilaisten dokumenttien ja seuran itsearvioinnin perusteella seuran toimintaan ja auditoinneissa varmistuttiin siitä, että seuran toiminta vastaa lasten ja nuorten laatutekijöitä. Auditoinneissa käytiin monipuolista keskustelua sekä tunnistettiin seuran vahvuuksia ja kehittämiskohteita.
Tähtiseura-ohjelma on Olympiakomitean, lajiliittojen, liikunnan aluejärjestöjen ja urheiluseurojen yhteinen laatuohjelma, joka tukee laadukasta urheiluseuratoimintaa. Ohjelma tarjoaa seuroille erilaisia työkaluja ja asiantuntijoiden apua seuran itsearviointiin ja auditointiin sekä helppokäyttöisen Tähtiseura-verkkopalvelun Suomisportissa.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Espoon Urheilijoiden varapuheenjohtaja Tommi Harsunen, judojaoksen toiminnanjohtaja Seppo Orjasniemi ja valmennusvastaava Lauri Sähkilahti suostuivat mielellään haastatteluun.
Milloin seuran systemaattinen kehittäminen alkoi?
Oikeastaan kehittäminen lähti käyntiin jo vuonna 2011 siitä, että loimme ensimmäisen varsinaisen strategian seuralle. Vuosina 2012–2013 osallistuimme Judoliiton Seurakehittämiskoulutukseen, josta saimme paljon työkaluja kehittämistyöhön ja itseluottamusta mm. salin hankkimiseen. Monia muitakin asioita laitettiin kuntoon koulutuksen seurauksena.
Mitä Tähtiseurana oleminen merkitsee teille?
Tähtiseura-ohjelman myötä olemme saaneet kuvattua ja kirjattua seuran toiminnan periaatteet. Samalla olemme voineet kiinnittää paremmin huomiota toiminnan yksityiskohtiin. Tähtiseura-ohjelman läpivienti oli suhteellisen työlästä. Yksityiskohtia ja näkökulmia löytyi aina lisää, ja mitään ei oikein voinut jättää miettimättä uudelleen. Ohjelma tekee seuratoiminnan kehittämistä jatkuvan prosessin ja siihen myös tulee suunnata riittävästi resursseja niin Espoon Urheilijoiden kuin Judoliitonkin toiminnassa.
Miksi päätitte hakea lasten ja nuorten Tähtimerkkiä?
Lähdimme parisen vuotta sitten tavoittelemaan Tähtimerkkiä sen takia, että Espoon kaupunki ilmoitti parisen vuotta sitten, että Tähtiseuroille jaetaan enemmän kaupungin avustusta. Matkan varrella on kuitenkin monta asiaa saatu aina vain parempaan kuntoon, joten alkuperäinen syy statuksen tavoittelemiseen on oikeastaan jo unohtunut. Olemme mm. luoneet seuralle valmennuksen linjauksen ja kehittäneet palautteen antamista.
Olette tehneet hienoa työtä valmennuksen linjauksen luomisessa ja sen jalkauttamisessa seuran toimintaan. Voisitteko kertoa siitä hieman?
Lähdimme kehittämään seuramme valmennuslinjausta kahden tärkeän asian pohjalta: 1. Taidon oppimista on tutkittu 2000-luvulla maailmalla todella paljon ja siitä saadun tieteellisen tiedon valossa näyttää siltä, että judoa opetetaan usein tavalla, joka ei tuota optimaalista kehittymistä. 2. Haluamme luoda seuraamme valmennuskulttuurin, jossa judoa opetetaan tieteellisen tiedon valossa parhaalla mahdollisella tavalla.
Seuramme valmennusvastaava, Lauri Särkilahti, teki tutkimuksen taidon opettamisesta judossa ja tuon tutkimuksen tulosten perusteella hän loi Espoon Urheilijoiden uuden valmennusmallin. Tuo valmennusmalli pohjautuu kilpajudon perusteelliseen taitoanalyysiin, jonka avulla judo-osaaminen on jaettu selkeisiin osaamistavoitteisiin, jotka edistävät erityisesti kilpajudollista osaamista. Kärjistäen voisi sanoa, että valmennusmallissamme emme ole niinkään kiinnostuneita siitä, osaako harrastaja tehdä esteettisesti ”täydellisen” tekniikan, vaan siitä, että hän saa tekniikan onnistumaan pisteiden arvoisesti ottelutilanteessa. Siitä kuitenkin kilpajudossa on pohjimmiltaan kysymys. Malli on toki sovellettavissa myös kataharjoitteluun tai muuhun puhtaasti tekniseen harjoitteluun ja näitäkin seurassamme harrastetaan, mutta pääasiallinen painopisteemme on kilpajudossa.
Valmennuksen linjaus on jalkautettu jokapäiväiseen toimintaan sisäisen koulutuksen ja yhtenäisten toimintatapojen avulla. Seuraavaksi työn alla on laajentaa linjaus koskemaan myös alle kouluikäisten harjoittelua.
Espoon Urheilijoiden judojaoksen valmennuksen linjaukseen pääset tutustumaan tästä: EsU judo valmennuslinjaus
Millaisia haasteita teillä on toiminnassanne?
Yksi suurimmista uhista seuralle tällä hetkellä on harjoittelusalimme tulevaisuus. Tontti on kaavoitettu asuinalueeksi, jolloin jollain aikavälillä rakennus saatetaan purkaa. Korona-pandemian takia jäsenmäärämme on vähentynyt. Meidän tulee joka vuosi saada nostettua jäsenmäärää. Espoon Kivenlahti, jossa harjoittelemme, on onneksi muuttovoittoinen paikka ja tänne rakennetaan jatkuvasti uusia asuintaloja. Lapsia ja nuoria pitäisi jatkossakin olla tulossa mukaan seuratoimintaan. Joitain pidempään harrastaneita on pandemian aikana lopettanut, joten on aiempaa hankalampaa löytää harjoituksien ohjaajia.
Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia seuralla on?
Kuten yllä mainittu, täytyy jäsenmäärä saada nousemaan, jotta rahat riittävät vuokriin jne. Tarkoituksena myös palkata kaksi osa-aikaista ohjaajaa vetämään harjoituksia. Tällä hetkellä meillä on yksi palkattu osa-aikainen ohjaaja. Jäsenmäärän noustessa voimme lisätä harjoitusten määrää. Tarkoitus myös saada useampi harrastaja alue- ja liittovalmennuksen piiriin.
Mitä terveisiä lähettäisitte muille seuroille, jotka haluavat kehittää seuransa toimintaa ja kenties tavoitella Tähtiseura-statusta?
Ennen projektin alkua kannattaa kerätä toiminnasta mahdollisimman paljon tietoa kirjalliseen muotoon. Toiminnan kuvaukset ovat tarpeen niin kokonaiskuvan muodostamiseen kuin yksityiskohtien tarkasteluun osana seuran koko toimintaa.
