Suomen Judoliitto jakaa Olympiakomitean esittämän huolen lasten ja nuorten harrastustoiminnan jatkumisesta pandemiatilanteesta huolimatta. Judoliitto haluaa tukea jäsenseurojaan toteuttamaan laadukkaita liikunta- ja urheilupalveluita alueellisesti ja paikallisesti. Judoyhteisö on kyennyt selviytymään vastuullisten seuratoimijoiden myötä jo kaksi vuotta kestäneen koronaepidemian aikana monenlaisten kamppailulajin harrastus- ja kilpailutoimintaan liittyvien rajoitusten puristuksessa. Lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun tukeminen etenkin tässä raskaassa ja epävarmassa tilanteessa antaa monelle perheelle toivoa tulevasta ja auttaa pysymään arjessa kiinni. On tärkää, että kykenemme pitämään liikettä yllä ja tukemaan lasten ja nuorten fyysistä, henkistä ja sosiaalista kasvua myös judoseurojen toiminnan avulla.
Lue Olympiakomitean tiedote 10.1. tästä: OK_tiedote_10.1.2022_Lasten ja nuorten oikeus harrastamiseen on turvattava
Lasten ja nuorten oikeus harrastamiseen on turvattava – liikkumattomuuden velkaa maksetaan vuosikymmeniä
Suomen Olympiakomitea jäsenjärjestöineen ilmaisee huolensa koronarajoitusten mahdollisesta kohdentamisesta lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Olympiakomitea vaatii, että mahdollisista rajoituksista päätettäessä käytetään huolellista harkintaa, jossa pohditaan liikunnan ja urheilun rajoittamisella saavutettavia hyötyjä ja vastaavasti aiheutuvia kokonaishaittoja. Erityisesti lasten oikeus harrastustoimintaan tulee turvata viimeiseen saakka.
– Ymmärrämme epidemiatilanteen asettaman uhkan terveydenhuollon kantokyvylle. Asiantuntijoiden mukaan lasten harrastustoiminnan aiheuttamat riskit terveydenhuollon ylikuormittumiseen ovat kuitenkin vähäisiä. Sen sijaan lasten harrastustoiminnan rajoittamisella on vakavat ja kauaskantoiset seuraukset, Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori sanoo.
Lasten ja nuorten harrastustoiminnan keskeyttämistä suositellut ministeriryhmä esitti myös koulujen jatkamista lähiopetuksessa.
– Harrastustoiminta on lapsille sosiaalisesti ja mielenterveydellisesti yhtä merkityksellistä kuin koulu, ja fyysisen terveyden kannalta vielä merkityksellisempää. Näin ollen lasten ja nuorten harrastustoiminnan sulkeminen pitäisi tapahtua vasta silloin, jos kouluissakin siirrytään etäopetukseen, Vapaavuori sanoo.
– On vaikea ymmärtää, että lapset voivat olla koulussa lähiopetuksessa, mutta eivät voi harrastaa samoissa porukoissa liikuntaa koulun jälkeen koulun tiloissa ja muissa kunnan tiloissa. Urheiluseurat ovat oppineet toimimaan terveysturvallisesti epidemian aikana, ja lasten harrastukset olisi mahdollista järjestää kuntien ja seurojen yhteistyönä, jos halua ja ymmärrystä asian tärkeydelle olisi.
Yli 20 000 lasta pudonnut pois harrastustoiminnasta koronaepidemian aikana
Olympiakomitean ja lajiliittojen rekisterien mukaan korona-aika on vähentänyt merkittävästi lasten ja nuorten harrastustoimintaan osallistumista. Olympiakomitean seura- ja jäsentoimintayksikön johtaja Jaana Tulla arvioi, että kokonaisuutena yli 20 000 lasta on luopunut tai pudonnut liikuntaharrastuksestaan sulkujen ja rajoitusten aikana. Kaikkein eniten rajoitukset ovat koetelleet nimenomaan harrastajia, eivät niinkään kilpaurheilijoita.
– Edellisen harrastussulun aikana 3 kuukauden vertailujaksolla lajien lisenssimäärät putosivat 41%. Aiemmin aktiivisesta harrastustoiminnasta jäätiin pois keskimäärin 12-vuotiaana. Nyt tuo vastaava ikä on 10 vuotta. Jos harrastustoimintaa edelleen rajoitetaan, jäävät lapset entistä nuorempina pois ja suuri määrä lapsia ei aloita harrastamista ollenkaan. Kyse on ennen kaikkea harrastajista, ei kilpaurheiluun tähtäävistä. Kilpa- ja edustustason urheilijoiden osalta emme näe vastaavaa pudotusta.
– Kun tähän lisätään urheilutapahtumien yleisörajoitukset, ovat monet seurat ajautumassa konkurssin partaalle. Seurojen hätä on nyt todellinen, ja jos seurat kaatuvat, katoaa Suomesta samalla satojen miljoonien eurojen arvoinen vuosittainen vapaaehtoistyön kulttuuri, Tulla sanoo.
Olympiakomitea esittää, että sisäliikuntatilojen käyttöä voitaisiin jatkaa.
– Urheiluseuratoiminnassa on kyse kymmenistä tuhansista työpaikoista. Samalla kyse on myös yhteiskunnan yleistä toimintakykyä ylläpitävästä toiminnasta, kansalaisten toimintakyvystä, mielenterveydestä ja perheiden arkielämästä. On vaikea maalaisjärjellä ymmärtää, miksi isoon urheiluhalliin ei voida päästää pienryhmiä toteuttamaan tarkkaan ohjattua toimintaa, jonka kansanterveydelliset hyödyt ovat merkittäviä ja tutkitusti kiistattomia. Rajoituksia päätettäessä on huomioitava tutkittu tieto ja kuultava asiantuntijoita, Tulla sanoo.
