Judokanaiset kokoontuivat koronatauon jälkeen Ouluun judon suurleirille

Jyväskylän Jigotain ilmoitettua, ettei enää vuoden 2019 jälkeen järjestä judon naisten suurleiriä, tarttuivat Oulun Judokerhon (OJK) aktiivisen naiset Heli Huttu, Anni Saarela, Elina Saarinen ja Jaana Ronkainen toimeen tarkoituksenaan järjestää suurleiri Oulussa vuonna 2020. Korona-pandemian rajoitukset laittoivat kuitenkin suunnitelmat jäihin kahdeksi vuodeksi, mutta vihdoin tänä syksynä (17.-18.9.2022) pystytiin leiri järjestämään.

Monipuolista judo-opetusta

Elina Saarinen, Katja Seitamäki ja Heli Huttu

Jaana Ronkainen halusi tälle matalan kynnyksen leirille vetäjiksi kaksi naista, jotka pystyvät ohjaamaan harjoitukset kaiken ikäisille ja tasoisille judokoille: lapsille, aikuisille, harrastajille, kilpailijoille ja kuntoilijoille. Asiaa ei tarvinnut kauaa pohtia, kun Jaana päätyi kysymään vetäjiksi kansainväliset kisaurat ja valmennuskokemusta omaavia Tea Laakkosta (Nummelan Judo) Ja Katri Kakkoa (Lahden Judoseura).

”Olimme tosi iloisia kutsusta, emmekä epäröineet asiaa hetkeäkään. Emme ole aiemmin olleet Naisten leirillä ja aloimme mielenkiinnolla suunnittelemaan leirin ohjaamista yhdessä. Halusimme keskittyä perusjudoon randoria unohtamatta”, kertoo Tea.

 

Leirillä hymy oli herkässä ja tunnelma korkealla

Leirille osallistui yli 40 tyttöä ja naista eri puolilta Suomea, ikäjakauman ollessa 6-60-vuotta. Oulun lisäksi mm. Helsingistä oli iso edustus Hontai Judosta ja Finndailta. Lapsille oli leirillä omat harjoitukset sekä nuorille ja aikuisille omat. Lasten treeneissä harjoiteltiin pysty- ja mattotekniikkaa pelien ja leikkien kautta. Aikuisten treeneissä Kakko opetti omia lempitekniikoitaan: jujigatamea, kouchigaria, osotogaria ja seioiotoshia. Erilaisia kamppailuja ja randoriakin tehtiin.

”Tekniikka-anti oli laadukasta ja toimivaksi testattua. Treenien rytmitys oli sellainen, että se sopi kaikille. Iloista ja tyytyväistä palautetta tuli”, iloitsi itsekin kaikkiin harjoituksiin osallistunut Jaana Ronkainen.

Leirillä oli hieno ilmapiiri: kaikki hymyilivät, nauroivat ja harjoittelivat kaikkien kanssa. Korvensuoran koulu, jossa Oulun Judokerhon harjoitussali sijaitsee, toimi hyvin leiripaikkana. Serafiina -pitopalvelu valmisti maukkaat ruoat koulun keittiössä, majoittuminen onnistui tatamilla ja OJK:n ”kuljetuspalvelu” kuljetti osallistujia juna-aseman, lentokentän, hotellin ja dojon välillä.

Jo kolme kertaa naisten suurleirin järjestelyissä mukana ollut Laura Syrjälä Jigotaista oli tyytyväinen kokemaansa ja näkemäänsä:

”Todella hyvä leiri. Leiripaikka ja tilat olivat sopivat. Vetäjät olivat loistavat. He opettivat omaa kilpailutekniikkaansa, joka soveltamalla toimi jokaiselle. Ruoka oli hyvää ja kuljetuspalvelu toimi loistavasti. OJK lunasti 100% Jigotain perinteen leirin järjestäjänä”, hymyilee Laura tyytyväisenä.

Leirin nuorin osallistuja, valkovöinen Katariina Kipronen 6 v. oli innokkaana mukana lasten treeneissä: ”Parasta oli leiridisko ja renkaissa roikkuminen. Myös treenit, vetäjät ja uudet kaverit olivat kivoja. Treeneissä voitin kaikki.”

 

Naisten omille harjoituksille ja leireille on tilausta

OJK:n harjoituksissa käyvä Katja Seitamäki (44 v., 6. kyu) osallistui naisten suurleirille ensimmäistä kertaa. Hänellä on pitkä kamppailutausta mm. taidon ja kuntonyrkkeilyn parista. Oulun Judokerhon tatamille ja judoon Katja löysi tänä syksynä viiden vuoden tauon jälkeen oman lapsensa kautta. Perhejudossa hetken lapsensa kanssa liikuttuaan, ohjaaja kysyi Katjaa naisten treeneihin. Harjoitukset sattuivat sopimaan hänen aikatauluunsa toisin kuin aikuisten yleiset treenit, joten Katja aloitti judon harrastamisen. Viikoittaisissa naisten harjoituksissa käy Seitamäen lisäksi säännöllisesti noin 10 naista, joista monet harjoittelevat myös aikuisten yleisessä ryhmässä. Judon ensimmäinen Aikuisliikunnan Tähtiseura OJK on panostanut aikuisille suunnattuun kurssitarjontaan.

”Minulle ei ole merkitystä harjoittelenko miehen vai naisen kanssa. Fakta on kuitenkin se, että miesten ja naisten erot voimatasoissa ovat suuret. Naisten kanssa harjoitellessa on ehkä helpompi oppia tekniikka ja saada onnistumisia randorissakin”, pohdiskelee Katja Seitamäki.

”Naisten leirillä saa oman tasoista ja -kokoista vastusta ja treenipareja. Monelle naiselle ja tytölle on iso kynnys lähteä alueleirille, jotka ovat sekaleirejä. Toivottavasti tällä saamme houkuteltua lisää naisia ja tyttöjä myös leireille,” pohtii Laura Syrjälä.

”Koen judon hyvin tasa-arvoisena lajina: sukupuoleen katsomatta kaikkia koskevat samat kilpailusäännöt, kaikki kilpailevat samoissa kilpailuissa ja meillä on yksi valmennusryhmä eikä esim. erikseen naisten ja miesten maajoukkueita. Silti meillä on vähän tyttöjä ja naisia lajin parissa. Ei se ainakaan huono asia voi olla, että kootaan tytöt ja naiset ajoittain harjoittelemaan yhteen”, toteaa Katri Kakko.

Kakon havainto tyttöjen ja naisten vähyydestä pitää paikkansa. Judoliiton lisenssin ostaneista on tyttöjä ja naisia noin 22%. Vaikka judossa harjoitellaan kaikkien kanssa, löytävät lapset usein kaverinsa samaa sukupuolta edustavista harrastajista. Kaverit kiinnittävät lapset harrastukseen, joten tytöt ja naiset pitävät toisensa mukana lajissa. Lajin parissa toimivat naispuoliset esikuvat ovat todella tarkeitä. Vain siihen voi samaistua, mitä näkee ympärillään. Oulun suurleiriltä ei esikuvia puuttunut, sillä treeneissä oli 14 mustavöistä, pitkän judokokemuksen omaavaa naista, joiden dan-arvojen summa on 33 (kuva vasemmalla).

Kansainvälinen Judoliitto haluaa vahvistaa naisten asemaa judossa

Muutama vuosi sitten IJF perusti IJF Gender Equity Commissionin, jonka päätavoitteena on vahvistaa ja lujittaa naisten asemaa judossa. Tuolloin havaittiin, että judourheilussa naiset olivat aliedustettuina miehiin verrattuna: urheilijoina, valmentajina, erotuomareina, toimihenkilöinä ja johtotehtävissä. Viime vuosien aikana on jo tehty paljon naisten voimaannuttamiseksi judossa. Huomattavimpia seikkoja ovat: yhtäläiset mahdollisuudet osallistua IJF-tapahtumiin, yhtäläinen näkyvyys ja yhtäläiset palkintorahat. Tokiossa 2020 ensimmäistä kertaa olympialaisten historiassa ohjelmaan kuului sekajoukkuekilpailu, jossa 3 naista ja 3 miestä joukkuetta kohden. Suomessakin on siirretty joukkuekilpailuissa sekajoukkueisiin.

Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu Suomessa monessa asiassa, mutta vielä meilläkin on parannettavaa tyttöjen ja naisten harjoitteluolosuhteissa. Tytöt ja naiset tarvitsevat toisiaan kehittyäkseen yhä paremmiksi judokoiksi. Rohkaistaan tyttöjä ja naisia mukaan judoon tuomalla heitä entistä paremmin esille viestinnässä ja kootaan tytöt ja naiset harjoittelemaan yhteen. Tässä voisi kokeilla seurojen ja alueiden satunnaisiakin tyttöjen ja naisten harjoituksia, jotka voivat sytyttää judokipinän pienessä judoka-tytössä.

Kyllä me oululaiset ensi vuonnakin Naisten Suurleiri järjestetään, ellei sitten joku muu seura halua ottaa kapulaa vastaan. Leiri oli todella hyvä kokemus ja tilausta sille tuntuu olevan,” toteaa Jaana Ronkainen, kun häneltä kysytään ensi vuoden suunnitelmista leirin suhteen.

Kirjoittaja ja kuvat: Katri Forssell

Miia Heikkisen leirillä ottamat kuvat löytyvät täältä. Niitä saa vapaasti käyttää kunhan mainitsee kuvaajan nimen.